Mutta Kiinaan palattuani vesi herahti saman tien kielelle muistaessani paikalliset rieskat. Asiakkaan silmien alla kaulittu ja paistettu, pehmeä ja lämmin nao bin. Jotain ruohoa mausteena.
Kolmatta päivää jo kotona, emmäkä olleet rieskaa saaneet. Porukka pyöränsatuloille ja menoksi kohti tuoksua. Uusi leivänpaistaja oli saapunut kylään.
Kahden tikun näppärässä käsittelyssä rieska valmistui vain kahdessa minuutissa ja silti paikalle ehti kertyä kolme miestä yleisöksi. Tytöt hieman ärsyyntyivät, mutta muistutin heitä, että tuijotellaanhan mekin heitä, aivan yhtä paljon ja minä räpsin kuvia sen kuin ehdin. Ilo oli siis molemminpuolinen.
------------
Some things are so local that you don't miss them in other places. That's how it goes with local thin bread, nao bin. I didn't miss it once in Finland, but I am so happy to eat it here. Fresh, warm, soft, just perfect. It made my day today!
Kuulostaa herkulliselta!
ReplyDeleteLuulin, että siellä on ruvettu bostonkakkua väsäämään heti alkajaisiksi ...
ReplyDeleteTuoksuu tanne saakka! ;p
ReplyDeleteOn naita kuviasi niin kiva katsella sielta toiselta puolelta maapalloa. Pikku hiljaa kiinnostus Kiinaa kohtaan heraa ja siita on tulossa " maa, johon haluaisin matkustaa" ;)
Seuraan mielenkiinnolla arkenne uudelleen aloittelua.
ps. Uskomattomia nuo meluotokat tuossa alempana!
Nyt tuli entistä nälempi.
ReplyDeleteOnko se suolaista? Kuvaile vähän makua.
Leivänpaistorituaaleissa on kyllä jotain tosi lämmittävää. Kuvasin leivänpaistajia Armeniassa, sain olla mukana taikinanteosta syöminkeihin saakka. Oli hienoa.
ReplyDelete