Tarkkailen, yritän hahmottaa, analysoin, kuuntelen ja olen yhä enemmän pyörällä päästäni. Päivästä toiseen pyörittelen silmiäni, yrittäen nähdä aivan kaiken. Ja kyllästyn jo itsekin tähän samaan virteen: "Emme tiedä." Itselle asetimme tietämisen takarajaksi loman loppumisen eli noin loppiaisen. Suomesta käsin katsottuna maailma näyttää kovin erilaiselta kuin Kiinasta. Ei asiat olekaan niin yksinkertaisia! Kaikki on toisin: ystävien puheenaiheet, kahviloiden antimet, radion kuunnelmat, ilmasta nyt puhumattakaan. (Niin, voitteko kuvitella, käteni ovat nuortuneet 15 vuotta tässä ihanan kosteassa eteläisen Suomen ilmastossa!)
Näenkö metsää puilta, vai jaksaisinko olla kiinnostunut kulkemaan sumussa vielä vuoden? Pohdintojen edistymistä ei luonnollisestikaan helpota yhtään tämä huikea maata syleilevä talvi hohtavine pulkkamäkineen ja terveän punaposkisine lapsineen. Tämä joululoma tullaan perheessä muistamaan raikkaan valkoisena, mutta pohdintojen sekoittamana.
Onnellista vuoden viimeistä päivää kaikille!
Kiitos ja Hyvää Uutta Vuotta teidän perheelle! Kyllä ne kuviot siitä selkiintyy, toki turhauttavaahan se epätietoisuudessa eläminen on.
ReplyDeleteVoi hurja, kirjoituksesi sai ihan kylmät väreet kulkemaan pitkin selkääni. Toivon, että tiedätte edes jotain loppiaisena! Kerro sitten! Jos yhtään lohduttaa, niin musta tuntuu, että mekään ei tiedetä yhtään mitään milloinkaan... Paitsi nyt itse tiedän, että ryhdyn alkukevään kunto- ja hormonikuurille ja se sentään kirkastaa ajatuksia. Onnellista uuden vuoden alkua, tuokoon se paljon tuoreita ajatuksia sekä tuulia!
ReplyDeleteHalauksia paljon
Onnellista vuoden alkua.
ReplyDeleteIsojen päätösten tekeminen on aina vaikeaa. Sitä yrittää ottaa kaikki faktat huomioon ja punnita kaikki asiat ja pohtii ja pyörittää. ja loppujen lopuksi se päätös on kuitenkin usein tehtävä ihan tunnepohjalta, kaikki asioita kun ei vaan voi verrata kaskenään. Epävarmuuden sieto on vaikeaa. Toivon teille oikeanlaista viisautta päätöksiinne, ja kaikkea hyvää siihen, mitä ikinä päätäkkekin. :) Onneellista viimeistä päivää!
Onpa teillä jännittävät ajat, ihan kihelmöi itseänikin :)
ReplyDeleteOlen kyllä samaa mieltä morson kanssa että tunteella on se suurin painoarvo päätöksenteossa. No, minulla ainakin.
Rauhaa ja aurinkoa sekä päätöstentekoon että vuodelle 2011! Nimim. "Should I stay or should I go"
ReplyDeleteVilijonkka: en ole pitkaan aikaan kommentoinut mutta fanitan kovasti sun blogia edelleen. Voimia valintoihin, muutoksiin ja kaikkeen muuhunkin. Pia Sporesta
ReplyDeleteVoi miten jännittäviä aikoja treillä eletään ja mitä onkaan tapahtunut sillä välin kun olen ollut poissa!
ReplyDeleteToivotan rakkauttaa, viisautta ja rohkeutta löytää parhaat ratkaisut ja iloa uudelle vuodelle!
Hyvää Uutta Vuotta Porvooseen!
ReplyDeleteMeilläkin eletään tietämättöminä seuraavan vuoden kulusta. Toisaalta on jo kova ikävä Suomeen toisaalta arkielämä täällä lämpimän auringon alla sujuu mukavasti, puolensa ja puolensa...
kaikkea hyvää!
Onnellista Uutta vuotta, missä ikinä sen vietättekään! Toivotaan kirkkaita säitä ja ajatuksia!
ReplyDeleteHei!
ReplyDeleteAnonyymi lukijasi palasi juuri joulunvietosta Porvoosta aasiaan pohtien aivan sanoja asioita kuin sinäkin. Blogisi on ihana ja lämmin. Onnea uudelle vuodelle.
Hyvää Uutta vuotta 2011.
ReplyDeleteHyvää uutta vuotta teidän perheelle. Olette siis kutakuinkin samassa tilanteessa kuin me taannoin.
ReplyDeleteKuulostaa varmaan laihalta lohdulta tällä hetkellä, mutta asioilla on tapana järjestyä :-) Ymmärrän kyllä sun tämän hetkiset fiilikset ja pahinta on elää epätietoisuudessa tulevaisuudesta. Itse yritin aina keskittyä nykyhetkeen ja etsiä siitä ne pienet positiiviset jutut. Välillä tietenkin sekään ei auttanut, vaan vedin kunnon itkupotkuraivareita, vietin unettomiä öitä ( se jäi muuten päälle! ) ja kaikkea muuta naisellista :-D
Mutta, mutta. Asiat alkoivat loksahdella paikoilleen yksi kerrallaan ja nyt ainakin perusasiat ovat kunnossa ja katto pään päällä. Muulla ei niin väliä :-)
Tsemppiä ja haleja!