on paikka jossa iloisen takin liepeet saavat kyytiä. Kahden tai kolmen hengen laitteet toimivat samalla ystävien kohtauspaikkoina, sillä treenipaikat siaitsevat kylän pääraitilla, lähimmässä puistossa, pääväylien kupeessa ja kaupungin keskustassa. Siellä missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Täällä ei pussikaljaa tai taskulämmintä viinaa viihtymisen tarvita, mutta termoksellinen teetä kumminkin.
Vau mitkä säihkysääret!
ReplyDeleteTollaset olisi olleet hyviä lasten leikkipuistoissa. Äidit hytkyttelemään omaan vekottimeen, ja hyöty kaikin puolinen.
Ihanaa! Tulipa hyvä mieli;-)
ReplyDeleteMarimekkohelmat heiluu ja kunto nousee! Missä kaikki ihmiset ovat, kun ketään muita ei näy? Liikunnan iloa Sinulle!
ReplyDeleteLiivia, juu juu, sääret on! Sähän voisit tehdä aloitteen Tampereen puistovastaaville, laitat vaan linkin postaukseeni.
ReplyDeletePiilomaja, kiva.
Marjatta, vain hullu turisti vemputtaa itseään hikoon keskellä päivää 30 asteen helteessä. Väki kuntoilee enemmän aamusella ja illalla tietenkin. Tämä oli vuorokauden parasta kortinpeluuaikaa, kuten edellisessä postauksessa näkyy, kuvat samalta kadulta, kymmenen minuutin aikaerolla.
Hei oon nähnyt tuommosia täällä Tampereellakin! Saisi olla enemmänkin ja vähän keskemmällä missä ihmiset liikkuvat eikä piilotettuna metsän keskelle.
ReplyDeleteNo jopas. Loistava keksintö.
ReplyDeleteSääret tosiaan!
ReplyDeleteTäälä on jotain kummallisia tukkeja metsissä joita saa nostella, mutta aurinkoinen puisto olisi paljon kivempi kuin olla hyttysten piinaamana pururadan kupeessa.
Miolann, voisiko kyse olla kansanluonteen erilisuudesta. Suomalainen on kauhean nolona jos joku näkee jotain, täkäläiset ottavat kaiken luonnollisesti. Kadulla kaiken kansan edessä voimistellaan ja lauletaan ja harjoitellaan torvensoittoa jne. Kiinalainen ei vaivaudu edes puskan taakse pissahädän sattuessa, viikon sisällä olen nähnyt kaksi taksikuskiakin isommalle hädälle kyykistyneenä tienviereiseen heinikkoon, ihan siihen lähelle.
ReplyDeleteMorso, niin minustakin. Suomessa kun punttisalit ovat hintojen vuoksi monien vähävaraisempien vanhuksienkin saavuttamattomissa, niin tässä olisi jonkin moista liikuntaa helposti tarjolla. Mutta käyttäisikö suomalainen näitä?
Eilen tänään huomenna, ai, vieläkö niitä tukkeja siellä pusikossa on? Sellaiset muistan Riihikallion pururadan laidalta 80-luvun alusta. Ei me koululaiset ainakaan niitä käytetty. Olinkin vallan unohtanut ne!
On, ja kovin on raskaita ja miehisiä, mutta näyttää kyllä perisuomalaiselta sentään!
ReplyDeleteKuntosalit onvat ainakin Turussa jotakuinkin kaikkien vanhusten mahdollisuuksien rajoissa: 20 euroa ja vapaa pääsy koko vuoden joka päivä kaupungin kuntosaliin (jollainen on ainakin Kupittaan urheiluhallissa) Pari kertaa viikossa on ohjattu kuntosali, jossa kaupungin työntekijä tekee eläkeläiselle ohjelman. Sisareni (75 v.) on käynyt nyt pari vuotta ja on todella tyytyväinen.
ReplyDelete