Kiinalaiskotien ovissa ei nimikylttejä harrasteta. Tekstiä toki on sekä uudenvuodentoivotuksien muodossa, jotka roikkuvat ovenpielissä kunnes tuuli ja sade viimeisenkin riekaleen marraskuussa pesee pois, että yleisten ilmoitusten muodossa, leimoineen päivineen. Mistä sitten tietää kuka missäkin luukussa asuu?
Kuivuvista uniformuista tietenkin! Tämä vartija lienee puhtauden ystävä, kun kengätkin sukkineen tuulettuvat auringossa.
Vartijalla on lisäksi mukavan oloiset naapurit: ihminen jolla on pandoja hyttysverkossa on oltava kiva. Toisella puolen taas tuotetaan onnellisten kanojen munia.
Tämä kadunpätkä sai suuni leveään hymyyn, kaikessa humoristisuudessaan niin hellyyttävää touhua.
Ihan mahtavan näköistä aluetta :)
ReplyDeleteLieköhän Pohjaoismaat oikeasti ainut paikka, jossa nimi pannaan reteästi oveen ja postilaatikkoon. Missään muualla en itse muistaakseni ole nähnyt.
Meillä oli nimi pitkään olematta ovaessa. Kunnes kyllästyin alituiseen ystävien ja vanhempien huomautteluun. Postilaatikossa ei lue vieläkää.
ReplyDeleteKai ne Kiinalaiset luottavat takuuluotettavaan postisysteemiinsä ?? ;)
Ihanat kuvat... melkein haistankin ja kuulen ...
Ihailen sitä miten tunnut uskaltavan kuvata ihan kaikkea. Pohditko sellaisia uskaltamisia ollenkaan tai ujosteletko? Ajatteletko, että mitä jos tuo vartija nyt katsookin tuolta ikkunasta?
ReplyDeleteElettävää elämää sekä tekstissä että kuvissa. Helppo sisäistää näiden kuvien tunnelmat, kiitos!Silti kysymys, miten ihmeesä posti löytää oikeaan osoitteeseen, jos ei ole nimiä eikä numeroita?
ReplyDeleteVoi miten hauskoja havaintoja kuvakertomuksineen!
ReplyDeleteAnu, niin se vissiin on, ei "ne" muualla ymmärrä kuinka kätevää nimen ilmoittaminen onkaan. Pariisissa luonnollisesti heti ensimmäiseksi sujautin nimilapun ovikelloon, siinä kun oli sille pieni paikka, mutta myöhemmin tajusin meidän olevan ainoita joilla nimi löytyi ovesta.
ReplyDeleteaurinko ja kuu, mikä ihmeen postisysteemi...
Eilen tänään huomenna, rohkeus kasvaa harjoitellessa! Vartija voinut katsoa ikkunasta kun ovi oli munalukolla ulkoapäin teljetty, ellei sitten vaimo ollut tehnyt lähtiessään kepposta. Mutta kaiken kaikkiaan täällä on todella helppoa kuvata, lähes kaikki suhtautuvat siihen suopeasti ja enintään saan hullun maineen kun kuvailen kuivuvia kenkiä ja kaivonkansia yms. tärkeää.
Marjatta, en tiedä! Ja huomaan etten ole oikein asiaa ajatellutkaan.
Sc, kiitos ja kiva kun jätit kommentin!