Sunday, May 23, 2010

Viuhahtanut viikonloppu



Erikoinen viikonloppu, vaikkakin melko tavallinen. Perjantain Canadian Brassin konsertti loi päiviin huumaavan ihanan tunnelman. Aivan mahtavaa! Liikutuin kauneudesta, liitelin taivaassa, olen edelleen kuin huumattu musiikin tuomasta onnesta. (Vaikkakin yleisön säheltäminen olisi oikeastaan aivan oman postausen arvoinen tarina..) Aloin unelmoida vaskisoittajatyttärestä. Ehkä keskimmäinen?

Aika joka tapauksessa on mennyt kuin siivillä, mutta pakan sai lopullisesti sekaisin esikoiseen iskenyt jatkuvaa valkoisen posliinin halailua vaativa tauti. Raju, kamalampi kuin meidän perheessä on koskaan koettu. Minneköhän voisi valittaa, lapsen kärsimys ja voipuneet silmät ovat vääryys.



Valmistauduin huomiseen sairaanhoitopäivään ostamalla kylän ruokakaupasta kiinalaisen shakin. Peli alkaa sääntöjen googlaamisella... ja päivä jatkunee pyykkäämisellä, sillä nyt sitä riittää. Mutta illaksihan on luvassa jännittävä tapahtuma eli arvonta! Vielä ehtii ystävät hyvät, 22 tuntia aikaa lunasta arvontalipuke!

Huomiseen.

9 comments:

  1. Pidän mahdottomasti tuosta toisesta kuvasta. Minun hermot ei kestä edes tavallista shakkia, ei oikein mitään sellaisia pelejä, joissa pitää tehdä strategia, juonia ja ajatella kovasti. Pelien pitää rentouttaa.

    ReplyDelete
  2. pelaatko mahjonkia? taalla suosittua rouvien parissa.;-)
    vatsataudit ovat kammottavia! viimeisin perheen yhteinen lomamatka vietnamiin oli painajainen. mies todella kipea ja silla samalla teemalla jatkettiin kotona.

    ReplyDelete
  3. Kaikki myötätuntoni sairasta ja perhettä kohtaan. Vatsatauti on kurjaa. Mahjongin pelaaminen ainakin tietsikalla on mielipuuhaani. Aito peli on varmaan kaunis.

    ReplyDelete
  4. Kirjailijatar, en osaa tavallista shakkia, vaikka kaikki muut perheessä osaavat. Enkä viitsi enää siihen ryhtyäkään, häviäisin varmaan 5-vuotiaalle kuopuksellekin. Niinpä ajattelin, että jos opettelisin hieman tätä kiinalaista versiota ennen muuta perhetä - silloin minullakin on joskus mahdollisuus voittoon!

    Aurinko, viime tavena olin joitain kertoja mukana mahjongissa. Kaupungissa pelaavat täkäläiset suomalaisnaiset joka ikinen torstai. Mutta tulee niin kiire hakemaan lapsia koulusta, etten tänä talvena ole mennyt kertaakaan mukaan. Sinäänsä sääli, vaikuttaa hauskalta peliltä.

    Telle, peli livenä on tosiaan kaunis, vaikka nappulat muovia nykyisin ovatkin. Ja mun suosikkikohta on se kun niitä nappulaita sekoitetaan kaikkien pelaajien käsien voimalla. Ja lopuksi asetetaan muureihin tarkkojen sääntöjen mukaan, joita en kylläkään edelleenkään tarkkaan muista. Kiitos myötätunnosta, esikoinen on edelleen kovin kipeä. Nyt onneksi nukkuu.

    ReplyDelete
  5. Voihan surkeus ja kurjuus! Tuo tauti on kyllä viheliäinen. Voimia ja pikaista paranemista toipilaalle!

    Täällä aika on kans viuhahtanut vauhdilla. Yhtäkkiä onkin ollut niin paljon kaikkea tekemistä. Huoh... Äsken tuli muuttolaatikot ja pakkausurakka odottaa...

    Jos muuten haluat voittaa pelissä, otetaan Mahjong-matsi ja saat samalla opettaa mua. Molemminpuolinen hyöty ja ilo. :D

    ReplyDelete
  6. Jälleen hienot kuvat!
    En keksi nyt mitään järkevää, pää lyö tyhjää ihan kaikessa...

    ReplyDelete
  7. Hienot kuvat. Toipumista tyttärelle!

    ReplyDelete
  8. Kannatan vaskisoittajatyttösiä!

    Mä toivon käyrätorvikärpäsen purevan joskus tuota nuorimpaa. Olisi ihanaa! Baritonistityttö on tosi iloinen omasta soittimestaan (tähtää tuubistiksi)ja itse ihastuin aivan kerrassaan pasuunaan sitä kokeiltuani.

    Joo! Vaskipuhaltimet! Kyllä!

    Toivon pikaista parantumista taudista. Vatsataudit ovat KAMALIA.

    ReplyDelete