Minulla on asetelma, etäisesti alttaria muistuttava kokoelma, jonka ohi kuljen 187 kertaa päivässä. Jokaisella kerralla katseeni kulkee sen kautta ja herättää minussa ajatuksia. Kiinasta, elämästä, milloin mistäkin, riippuen siitä mitä lipaston päälle olen asetellut.
Varamies on aina hyvä olla, vaikka nykyisin Monsieurin työmatkat ovatkin vähäiset. Hieman tämä on hiljainen ja kova, mutta muistuttaa taustakankaan keralla kuitenkin elämän kauneudesta ja taiteista eli ajaa loistavasti tehtävänsä.
Elämä ei aina ole aivan yksinkertaista, mutta jonkin moisen tolkun siitä varmaan saa, jos oikein yrittää.
Tämän sunnuntaipäivän kunniaksi esillä on ruusu. Sen kauneuden haluan jakaa kaikkien muidenkin äitien ja isoäitien, mutta myös äitiydestä haaveilevien kesken.
Kaunista päivää!
Kaunis alttari. Tykkään tuosta kankaasta paljon!
ReplyDeleteMenin ihan sanattomaksi siitä, että joku muistaa niitä monia, joille äitiys on haave.
ReplyDeleteEt ole tuolla Ludwigille (vai onko se Ludwig) löytänyt kiinalaista vastiketta?
ReplyDeleteMizyena, se on meidän "ryijy", oli seinällä jo Pariisissa. Missä se, siellä koti. Marimekon kangas "Hetkiä" joka kuvaa Esplanadia, yhden lempisuunnittelijoistani Maija Louekarin nuoruuden tuotos.
ReplyDeleteEilen tänään huomenna, sitä lausetta kirjoittaessani ajattelin kaikkia joille äitienpäivä on raskas, tuntemattomasta syystä jopa, sekä erästä ystävää Pariisissa! Läpimät terveiset sinulle kauniiseen puutarhaasi!
Allu, hih, tuo onkin kiinalaisen päänmuodon (=ei takaraivoa) omaava Ludwig! Suoraan paikallisesta taidetarvikeliikkeestä. Ois siellä toki ollut Stalin&co. tarjolla, muttei jotenkin iskenyt.
Mukavaa aitienpaivan jatkoa taaltakin - kaikille naisille oikeastaan tama paiva pitaisi olla...ei naisten paivia ole koskaan liikaa!
ReplyDeleteOlet tarkkaan laskenut kuinka monta kertaa alttarin ohitat.
Miten laskit? Halun tietaa! :)
BLOGitse
BLOGitse
Kiitos mukavasta postauksesta! Hyvää mammapäivää sinullekin :-)
ReplyDeleteMerci! Ihanaa äitienpävää myös sinulle! Olen ollut tänään onnellinen siitä, että minulla on suloinen lähes seitsenvuotias hurmuri. Toki tirautin kyyneleen enkelillemme, mutta elämälle kiitos tuosta yhdestä pojasta.
ReplyDeleteSuukkoja sinne kaikille
Kaunis lipasto.Kaunis asetelma.Ihanaista päivää sinullekin.
ReplyDeleteBlogitse, Laskin ihan yyyksiii, kaaaaksiii, kooolmeee... Mulla oli lyhyt matikka lukiosa, joten en monimutkaisempia toimituksia osaa.
ReplyDelete_Hoya_, kiitos, kiitos.
Kaisa, jep, olkaamme onnellisia mitä jo on! Ja enkelikin ON.
Pikkujutut, kiitos!