Friday, August 20, 2010

Sumussa



Päivät rullaavat ja kuljen kuin valoverhon läpi kurkkien. Luulen jatkuvasti näkeväni jotain jo entuudestaan tuttua, ehkä havaitsen jonkin hajun lapsuudesta, muistelen 80-luvun baarien yleisilmettä (en tosin niissä edes käynyt), veikkaan kumisten pomppueläimien olleen suomalainen joululahjahitti ollessani alle kouluikäinen tyllerö.

Kaikki näillä Kiinan kotikonnuilla on jo niin tuttua - ja toisaalta tunnen matkustaneeni aikakoneella 20 vuoden taakse kauas lapsuuteen. Epätodellista.

-------

Epätodellista on myös kuinka helposti kaikkien tyttärien ensimmäinen kokonainen kouluviikko on mennyt. Kuopus on jo rohkaistunut innokkaasti viittaamaan tunneilla, mutta ummikkona ei sitten olekaan osannut englanniksi vastausta sanoa. Mutta suunta on oikea eli kannustavassa ja turvallisessa ilmapiirissä lapsi haluaa yrittää ja ainakin siis jo ymmärtää kysymykset. Se on paljon se.

Missähän nämä tylleröt kulkevat 30 vuoden päästä muistelemassa lapsuuden hajuja ja tunnelmia täältä Pekingistä?

2 comments:

  1. ..ja joku heistä ehkä kirjoittaa "LApsuuteni Pekingissä"....

    Minulle sellaisia hätkähdyksiä täällä myös välillä. En tiedä tuntuuko samalta kuin mistä kirjoitat mutta sellaisia tunnelmia että olisin muka viettänyt lapsuuteni täällä, että tietäisin muka esim. "mitä tuossa oli ennen".
    Se on kai tämä mielikuvitus. (Vai -puolisuus???)

    ReplyDelete
  2. Piilomaja, mutta mihin kirjoittaa, ovatko blogit jo muisnaishistoriaa!? Hui kuinka jännää. Muistan isoanoppini joka yli 9-kymppisenä lähetti ensimmäisen kerran sähköpostia ja niin ihanasti sitten päivitteli nykymaailmaa.

    Ehkä tarkoitin enemmänkin sitä kuinka yritän jotenkin todistaa itselleni oikeasti asuvani täällä jo kolmatta vuotta, että maailma on aika pieni, ettei eroja ole vaikka onkin ja kuinka yritän olla kuin kotonani. Kuulostaa sekavalta, mutta luulen alitjuntani yrittävän kaikilla mielleyhtymillä yrittävän kertoa minulle jotain. Mutta mitä se oikeastaan onkaan ei aivan vielä ole auennut. Ehkä se tästä hahmotuu, kirjoittamisenkin kautta. Viime aikoina onkin syntynyt kummasti tekstiä "luonnoskirjaani".

    Mielipuolisuus on minusta tavoiteltava tila, järkeviä ja tylsiä tapauksia ihan tarpeeksi.

    ReplyDelete