Esikoinen pääsi opintielle jo tänään. Uusi opettaja, seuraava luokkataso, ylempi kerros ja vaihtuneet luokkatoverit. Niin, tässä kansainvälisessä koulussa laitetaan joka vuosi luokkajako uusiksi - tarkoituksella. Eipähän pääse syntymään liian pahoja klikkejä ja jos jonain vuonna ei oikein suju jonkun luokkalaisen kanssa (kyllä vain, sitäkin joskus käy vaikka opettajat väittävätkin kaikkien olevan hyviä ystäviä keskenään), niin on suuri mahdollisuus päästä seuraavana vuonna eri luokalle.
Mutta tunnelma on edelleen kohtalaisen kuuma täällä kotona, sillä kaksi nuorempaa pääsevät jännityksestään vasta huomenna. Kuopukselle kaikki on uutta, myös tänään hankittu koulupöytä ja tuoli. En sentään ruvennut valokuvaamaan tuoleja kokeilevia kullannuppusiani siellä Ikeassa, kuten kunnon kiinalaisvanhemmat näyttivät tekevän. Kalseasti vain hoputin tyttöjä etenemään, jotta pääsisimme pian kotiin ruuvaustaloisiin. Jotta kukaan ei hukkuisi sinne. Jotta kaikki olisi valmista huomenna viimeisen vauvani aloittaessa koulu-uransa. Vastahan tuo oppi puhumaan... Ketäköhän tässä eniten jännittää?
Pekingin Ikea oli kyllä minulle melkoinen elämys viime matkalla. En ole varmaan ikinä nähnyt niin paljon rakastuneita nuoria pareja. Oli myös pakko ostaa jotain vain kiinan markkinoille tehtyjä punaisia rotan vuosi juttuja, kun se on minunkin vuoteni.
ReplyDeleteKiinalainen Ikea voisi kyllä olla paikka jossa haluaisin käydä.
ReplyDeleteTuota luokkien hajoittamista voisi muuten soveltaa Suomenkin kouluihin. Ei välttämättä ollenkaan huono juttu.
Siskoni kertoi Hanoin Ikeasta. Se on vain kioski, jossa on Ikean kataloogi ja muutama vempain. Sieltä sitten tilataan, mutta kun sisko jotain kysyi niin kaikki on aina loppu, ei saatavissa. Oli se Ikea kyltti siinä tönön luukun päällä aika hupaisa näky.
ReplyDeleteKummitustalon Stella, kuinka monta sohvilla nukkuvaa bongasit? Minun tämän päivän saldo oli kolme umpiunessa röhnöttävää ja muutama muuten vain varsin rennosti loikoileva. Kunnon testausta, ei mitään istahtamista! Rakastuneiden parien lisäksi siellä näkyy paljon isovanhempia sen ainokaisen lapenlapsen kanssa päivää viettämässä. Käyvät eksoottisella lohikeittolounaalla viileäksi ilmastoiduissa tiloissa. Kai heillä jotain pientä mukaankin tulee ostettua.
ReplyDeleteKatja, Kiinan Ikean parhaita puolia on Eurooppaa alhaisemmat hinnat, muuten en sieltä varmaan mitään ostaisikaan. Paitsi ruokaa ja kunnon karkkeja! Ja jouluna glögiä!!! Väkeä siellä on kyllä aina hurjasti, mutta ihmeen siistinä ovat saaaneet sen pidettyä. Yleensä täällä kun kaikki nuhjaantuu niin nopeasti.
Liivia, ai juu, muistan ton tarinan. Olisikohan tuosta tulkittava, että kauppa on käynyt todella hyvin?!
Onnea lapsosten koulutielle! :) Enpä olisi arvannut että Kiinassakin on Ikea :o
ReplyDeleteKiinan Ikea! Ja pakko heittää tätimäinen kommentti, että vastahan me tavattiin sattumalta Stokkalla ja olit viimeisillään raskaana! Miten se voi mennä jo kouluun? :-) Ihanat, kauniit, viisaat tyttärenne.
ReplyDeleteHurjaa...pienin menee kouluun... meillä vähän sama meininki, kpienin menee päiväkotiin ja keskimmäinen ekalle luokalle. Taitaa itku tulla ensi viikolla useaan otteeseen... Pojat siis aivan tohkeissaan molemmat. Minulla vain vaikeaa...Poikanen haluaa jo kuulemma heti jäädä yksin leikkimään ja iso poika haluaa kävellä yksin kotiin... niis.
ReplyDeletehietzu, Ikea lienee lähes kaikkialla. Ja luulen sillä menevän Kiinassa erinomaisesti. On statusjuttu kyetä shoppailemaan Ikeasta. Paikka on aina täynnä väkeä kuin Stocka jouluostosaikaan.
ReplyDeleteOuti, kauheaa, mä en muista ollenkaan tapaamistamme! Että on siitä pakko olla VÄHINTÄÄN se kuusi vuotta, ellei sitten ollut jo 9 tai 12...
aurinko ja kuu, minun haikeuteni kesti ehkä sen 10 minuuttia, kunnes jo ymmärsin asian kääntöpuolen, eli koulun mahdollistavan minulle omaa aikaa ja tekemisiini keskittymisen. Mutta aika menee nopeasti, varhaislapsuus etenkin, niin se on.