Tänä tavallisena perjantaina tänne pujahdin, sillä olin päivän lähistöllä töissä. Horjahtelin pettävällä hangella tontin laidasta toiseen ja ihastelin hujan hajan jätettyjä tavaroita - näytti kuin olisimme vain lähteneet käymään kylillä kauppareissulla.
Pysähdyin kuvaamaan kohtuudella vihaamaamme rannanvaltaajakaislikkoa. Näyttelivät tänään kovin viatonta.
Leikit ihmettelivät minne pienet kädet ovat kadonneet. Vaihtelevastihan tuo nuoriso-osasto viimeisten kuukausien aikana on tänne rannalle halunnut. Tänään saivat tahtonsa läpi ja jäivät kaupunkiin isän kanssa, kuka askartelemaan, kuka kaverin kanssa leikkimään, kuka balettitunneille. Mutta itse olen varsin tyytyväinen, että saan olla täällä juuri nyt. Seurana koputtava tikka, katolla rapisteleva orava sekä hiljaisuus.
Huomenna taidamme tehdä vahdinvaihdon: mies pääsee hiihtomeditoimaan, minä riennän puolestani kaupunkiin säätämään nuorison menemisiä. Hassu järjestely, mutta kokeillaan nyt tätä, niin kaikki lienevät tyytyväisiä.
Mainiota viikonloppua kaikille!
Ihan fiksulta järjestelyltä kuulostaa! Täällä monella on chalet vuorilla ja olen sivusta seurannut perheiden joka viikonloppuista tappelua teiniensä kanssa.
ReplyDeleteKun vanhemmat haluaa välttämättä mennä koko viikonlopuksi chaletille ja lapsilla olisi taas juuri viikonloppuna aikaa nähdä kavereitaan (koulupäivät täällä aika pitkät, läksyjäkin suht paljon ja useimmilla lapsilla jotain harrastuksia eli koulupäivien jälkeen ei kavereita ehdi nähdä).
Tuo teidän järjestely vaikuttaa win-win- tilanteelta :)!