Ilahduttava, mutta hieman yllättävä valinta oli Bollywoodin tuotos Kabhi Khushi Kabhie Gham. Tytöt asettelivat patjat tunnelmallisesti palmun alle ja ryhtyivät urakkaansa: kolme tuntia tanssia, laulua, tunteilevia ihmisiä, värien yltäkylläisyyttä.
Tunnin kuluttua kurkistin huoneeseen hieman huonoa omaatuntoa potien - sinne sitä taas tuli lykättyä mukelot ruudun ääreen passiivisesti töljöttämään! Näin kuitenkin kaksi iloisesti pulpattavaa, filmin seuraamisen ohessa intialaisia miniään piirtelevää tyttöstä. Välillä keskittyivät ranskannoksien lukemiseen, kunnes seuraava tanssikohtaus alkoi. Päätin olla kokematta minkäänmoista huonommuutta vanhempana ja menin nukkumaan suloisia yöuniani. Ja huomenna menen ostamaan lisää Bollywoodia kotiin. Siinä sivussa syön tamililounaan, joka polttaa kielen ja antaa potkua koko viikoksi!
Lueskelin tässä oikein urakalla blogiasi, kun olin piipahtanut siellä vain joskus keväällä ihan alussa ja kerran pikaisesti kesällä. Tosi mielenkiintoinen juttu, saa aika paljon elävämmän kuvan kuulumisistasi kuin ilman kuvia saisi. Harmittaa vähän, kun en tullut katsoneeksi aikaisemmin, olisi ollut ihan tavatakin kesällä kun olitte Suomessa!
ReplyDeleteJatkossa taidan poiketa paljon useammin blogiisi. Ehkä(?) saan aikaan jopa sähköpostia joskus...
(Olen unohtanut muinoin luomani nettihenkilöyden tunnuksetkin, joten tämä tulee nyt anonyymina. En ehdi juuri nyt enää asiaan perehtyä.)
Pipuu