Monday, July 23, 2007

Keltaisen mökkerön tarina


Kolme vuotta sitten pihalle muutti leikkimökki. Mies oli jo vuosia sitten aloittanut mökinrakentamisen (kyllähän kunnon isä rakentaa omakätisesti tyttärelleen unelmien leikkimökin), mutta se ei koskaan edennyt perustuksia pidemmälle. Nyt mies oli muuttanut jo Pariisiin ja Vilijonkkaa kauhistutti edessä oleva yksinhuoltajakevät ja -kesä 6- ja 3-vuotiaiden sekä suuren vatsansa kanssa. Miten saisi lapset viihtymään pihassa, miten pääsisi itse mahdollisimman vähällä niin että kaikilla kuitenkin olisi kohtuullista? Ja niin surffasi V. päivän netissä ja seuraavalla viikolla ilmestyi kuorma-auto pihaan ja mökki valahti suloisesti heinikkoon.

Toisinaan mökki saa olla oman onnensa nojassa useita päiviä ja sitten syntyy taas projekti. Muutama päivä sitten oli suursiivous. Parhaat ystävykset tyhjensivät talon, kuurasivat huonekalut, puursivat ja huhkivat kauniissa kesäpäivässä useamman tunnin.

9-vuotiaat ovat jo niin uskomattoman järkeviä. Järjestystä ja huolellisuutta riittää ja suista pulppusi jatkuvasti juttua.

Myös pikkusisarien täytyi päästä osallistumaan. He ottivat tehtäväkseen huonekalujen ripustamisen tuulettumaan! Kuinka ihmeessä ei äidille itselleen ole koskaan juolahtanut mieleen, että nekin tarvitsevat toisinaan raikasta tuulenvirettä ja auringonpaistetta. Vilijonkka vain korjasin asentoaan mukavammaksi puutarhatuolissaan ja uppoutui jälleen Mma Ramotswen seikkailuihin kaukaisessa Botswanassa. Ehkä syksystä Vilijonkka aloittaa Pariisin uuden muotivillityksen, huonekalujen tuulettamisen. Katsokaapa tarkkaan parvekkeille!

2 comments:

  1. Leikkimokeissa on omaa taikaa... ja muistoja karttuu siella leikityista leikeista.
    Tulee tuosta teidan mokista isovanhempieni mokilla olleesta leikkimokista mieleen mokin tuoksu, valo, sen huonekalut ja rekvisiitta... Se tuntui pienena lapsena niin isolta ja ihanalta. Ikkunoita aina aukailin aamuisin jotta edellispaivalta loukkuun jaaneet karpaset paasisivat pakoon ja aamuilma tayttaisi mokin. Sitten teekutsut pystyyn siskon kera...
    Muistoja, muistoja ;o)

    ReplyDelete
  2. Yhdeksänvuotiaat ovat ihania. He ovat siinä tyttökirjojen tomerassa, toimeliaassa iässä. Ja voi miten suloinen mökki! Kirpputoreilla kierrellessä näen aina kaikkea, joka mielestäni sopisi leikkimökkiin. No, haaveenani on saada sisustaa sellainen sitten lapsenlapsille.

    ReplyDelete