Thursday, September 9, 2010

Luonnon keskellä



Kolmen tunnin muurikuntoilu alkoi itseni kokoamisella. Uskallan, uskallan, ei tässä mitään kummaa, tuossa on laudanpätkäkin tikkaita tukemassa. Ja olisihan se noloa palata kotiin muurivaellukselta kävelemättä itse muurilla!






Tällä hieman syrjäisemmällä muurinpätkällä ei monia muita turisteja näkynyt, mutta vilkasta siellä silti oli. Tapasin jos jonkin moista kulkijaa. Oikein kivoja kaikki, paitsi se sisilisko, joka evästauolla innokkaasti halusi sukeltaa trikoiden lahkeesta sisälle. Silloin taisin päästää parahduksen, joka kaikui kauas kauas muurin seuraaviin mutkiin. Pitkälle pois ponnisti sisiliskokin eikä enää nenäänsä näyttänyt.

10 comments:

  1. Voi miten mieli taas lepää sinun kuviasi katsellessa. Pienen pilkahduksen taas saa ihanista maisemista. Ja jopas on paljon kaikennäköisiä öttiäisiä,ja rukoilijasirkkakin! :o

    Pidän tuosta tikapuukuvan sommitelmasta,linjoja menee joka suuntaan :)

    ReplyDelete
  2. Korkeanpaikan kammoisena en maksustakaan nousisi noille tikkaille. Onneksi siellä on myös kunnon portaita, joita pitkin pääsee muurille. Monenlaista eväitten syönti seuraa Sinulla oli.
    Mutta ja ennekaikkea, mahtavat mahdollisuudet tutustua vähitellen Pekingiin ja koko Kiinaan. Suomen lehdissä, lähinnä Helsingin Sanomissa, on viime aikoina käsitelty paljon Kiinan taloutta ja vaikutuksia, samoin kiinalaista yhteiskuntaa. Lienee myös niin, että blogisi kautta oma seurannan tarve on lisääntynyt. Kiitos Sinulle!

    ReplyDelete
  3. Mä en ole sitä tyyppiä, joka reissatessa erityisesti nauttii ns. pakollisten nähtävyyksien katselemisesta (vaikka sitäkin tule harrastettua). Mutta tuolla muurilla käveleminen kuuluu niihin juttuihin, jotka ihan oikeasti haluaiisn kokea.

    Pääsikö tuohon paikkaan ihan itse, vai pitikö palkata opas tms?

    ReplyDelete
  4. Ihania seuralaisia. Pitikö noita samoja tikkaita tulla alaskin? Minä olisin ehkä päässyt ylös, mutta sinne olis varmaan jääty. ;)

    ReplyDelete
  5. ihania ötököitä :) kuviasi on todellakin hienoa katsella!

    ReplyDelete
  6. Hietzu, linjoja menee, mutta kaikki ylöspäin, niin kuvan miellän. Kiva kun tykkäsit.

    Marjatta, Kiinasta on tosiaan ollut viimeisen vuoden aikana paljon artikkeleita lehdissä. Osa ihan todellisista uutisaiheista (mm. myrkkyskandaalit yms.) mutta ihan tavallisemmista aiheista, kuten ihmisten elämästä. Hesarilla taitaa olla aktiivinen kirjeenvaihtaja!

    Anu, paljon on minullakin edelleen "pakkojuttuja" näkemättä. Mutta muuri on toista, joka säällä erilainen ja hyvä kohde lähteä päiväksi keuhkoja tuulettamaan! Täältä Pekingistä muurille pääsee useisiin eri kohtiin. Kaupunkia lähimmät ovat täysin kunnostettyja, invalideillekin saavutettavissa, noustaan vuorenrinne hissillä, upeat iltavalaistukset jne. Sitten taas on näitä enemmän pusikossa olevia vain vähän remontoituja kohtia, kuten tämän päiväinen, jonne sisäänpääsymaksu oli 20 senttiä ja ainoa mahdollisuus päästä muurille kipuaminen pientä polkua pitkin vuorenrinnettä ylös ja sitten nuo tikkaat. Oppaita ei tarvita. Paitsi kerran osallistuin esikoisen kouluretkelle, jossa vaellettiin kolme päivää täysin villillä muurinpätkällä kaukana mistään. Silloin toki oli opas sekä muulit kantamassa teltat ja kattilat. Remontoimaton muuri on toisinaan hyvinkin vaarallinen ja haastava kulkea ja siinä kasvaa kunnon pöheikkö päällä. Mutta ah niin ihmeellinen, sekä vuoristo ympärillä että itse rakennelma.

    Helena, kiitos!

    Morso, juu, ei siinä muita vaihtoehtoja ollut. yöksi muurille tuskin olisit jäänyt, itikkaparvet saisivat sinuunkin rohkeutta!

    Aurinkojumala, kiitos pajon. Tykkään ötököistä, kunhan eivät käy turhan tuttavallisiksi.

    ReplyDelete
  7. Sisliliskot on kauniita, mutten minäkään niitä lahkeisiini haluaisi. Enkä sisälle.
    Niin rauhoittava tuo eka kuva.

    ReplyDelete
  8. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  9. Kiinanmuurille haluaisin joskus päästä... kuka tietää.

    Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete