Suurkaupunki jaksaa yllättää. Aivan suosittujen turistikorttelien vierestä, Houhai-järven kupeesta, löytyi kauppahalli, toinen ja kolmaskin. Monesti olen kulkenut niiden ohi, vain 30 metrin etäisyydeltä, mutten ole osannut kuvitellakaan mitä umpinaisen korttelin sisältä löytyy. Miten lie nytkään uinuvasta ovesta sisälle osuin, mutta olen löydöstä onnellinen.
Liha- ja kalahallin viiletin läpi juuri sillä nopeudella mitä lemahdukset vaativat. Siinä ei kuvia ennättänyt ruvata ottamaan ja seuraava halli olikin mielenkiintoinen kiinalainen tavarataivas: hiustenkuivaajiia, suitsukkeita, akupunktiokarttoja, merkkitennarikopioita, puhelimia, kaasuliesiä, rintaliivejä. Paljon sekä halvalla, ja todennäköisesti niukasti hintansa väärtiä rojua.
Kolmas halli kuitenkin pehmensi sydämeni tyystin. Hedelmä ja vihannestori, jossa suorastaan väreili kiinalainen rakkaus hyvää ruokaa kohtaan. Kahdeksan eri värisiä munia, neljän sävyisiä maisseja, räiskyviä kurpitsoja, laidalla lemmikkikultakaloja, kaikenlaista pitkää ja vihreää niputettuna. Tuoretta ja raikasta, lattiat siistejä - siitä dokumenttikuvakin! - sekä ihanat maltilliset myyjät. Uusi lempikohteeni kaupungilla on löytynyt.
Eläköön Sihuan Market!
Oi.
ReplyDeleteMikä siinä onkaan, että vihannestorit maailmalla on niin viehättäviä paikkoja. Espoossa ei kunnon torielämää oikein ole missään. Tulisikohan käydyksi, jos jossain lähistöllä olisi oikea tori? (Rättikauppias, kirpputorimyyjä ja yksi marjakauppias ei mielestäni vielä muodosta toria.)
Oi miten ihanan näköisiä vihanneksia ja hedelmiä. Meidänkin S-Marketissa on rauhallisia myyjiä vihannes-hedelmä osastolla. Jopa niin rauhallisia, että huonot ja ylikypsät tuotteet saavat olla tyrkyllä vaikka niiden paikka olisi ollut jo aika päiviä sitten komposti. Tarttee kait lopultakin äänestää jaloilla.
ReplyDeleteMä juuri meinasin, että kerrankin myös Suomessa on kaupassa jotain, mitä syödä, kun saa tuoreena vihanneksia.
ReplyDeleteTuo kauppahalli kyllä tietysti on hieman eri mittakaavassa =O
Oi mitkä valikoimat, oikea vihannesten ystävän unelmapaikka. Ei mennyt hukkaan kiertely, kun noin hyvä paikka löytyi.
ReplyDeletePieni poika on symppis!
MIetin että kaikki pienet kaljut kiinalaispojat näyttää siltä, että alkaa muistella Kiinan viimeinen Keisari -elokuvaa...
ReplyDeleteNuo ovat NIIN parhaita paikkoja ulkomailla ja varsinkin aasiassa.
ReplyDeleteJa todellakin, vain hyvällä herkällä vainulla voi turisti tuollaiset löytää. Aarteen löysit, tottatosiaan!
Ollapa tuolla ruokaostoksilla!
ReplyDeleteTykkään aina kauppahalleista. Mutta muistuu mieleen Barceloonan kauppahalli (ei se Ramblan), jossa yritettiin joka toisella tiskillä huiputtaa parista tomaatista noin kuutta euroa. Sellainen suututtaa.
Morso, taitaa Suomen sääolot olla liian vaativia nykyihmisille, mieluummin sekä myydään että ostetaan kauppaketjujen suurmyymälöissä. Niistä vaan puuttuu se henki, mitä toreilla ja kauppahalleista löytyy.
ReplyDeletePensastasku, ei kun parempaa kauppaa etsimään!
Mari A. mittakaavaero on tosiaan huikea, mutta niin on asukasluvutkin. Pekingissä asuu 17 miljoonaa ihmistä...
Marjatta, rakastan kävelyä ja haahuilua vierailla kujilla, joten kiertely ei koskaan mene hukkaan, mutta löytöjä osuu kohdalle harvakseltaa, antavat odottaa itseään. Siksi palaamisen arvoisten paikkojen löytymisestä jaksankin niin touhottaa.
Eilen tänään huomenna, hih, mä olen jo niin tottunut noihin kaljupäihin, ettei filmi ole tullut aikoihin mieleen. Hassua. Kiva kun muistutit filmistä.
Aurinko ja kuu, kaiken maailman toreista pidän minäkin. Yritän aina ostaa tasapuolisesti mahdollisimman monelta, sillä lukuisat myyjät tuovat sitä tunnelmaa.
Liivia, eihän tuollainen huiputtaminen ole mistään kotoisin. Sitä paitsi silloin jää kaupat kokonaan tekemättä.