Thursday, July 10, 2008

Suorastaan riehakas illanvietto / Evening in Borgå


Tämän hauskempaa ei ole, siis puputtaa Lapinjärven maalaisleipää ja tavata läpi paikallislehden asunnonmyynti-ilmoituksia. Millaista tuolla olisi asua, millaisen kokonaisuuden tuosta saisi, olisiko tuosta mihinkään, entäs jos muuttaisimmekin tuohon kylään?

Minua vaivaa ikuinen talokuume. Kaikki kelpaisi kunhan talo on a) hyvällä paikalla b) vanha c) alkuperäiskunnossa d) halpa. Luojalle kiitos, ettei tällaisia kovinkaan usein näy, niin säästymme useilta lääkärikäynneiltä. Sydän nähkääs rupeaa hyppimään.

---------

A wild evening at mother-in-law's kitchen - reading an local newspaper and announcements of houses on sale. I just cannot get enough. I would like them all in case they were located well, old, original condition and cheap. Lucky me, it is quite rare! But I just love dreaming.

3 comments:

  1. Samat huvit oli mullakin ennen. Mutta tämän talon oston jälkeen en ole edes noita vilkaissut, enkä enää muutenkaan haaveile talosta enää ikinä missään. Olen alkanut ymmärtää että talo ja auto/ajokortti kuuluvat sittenkin yhteen. Ja niitä taas en halua, eikä mieskään. Mutta sen sijaan kummalliset kerrostalohaaveet alkavat vaivata...

    ReplyDelete
  2. mä oikeastaan ihmettelen että tuo on hupi jota en oikeastaan harrasta.
    Tai no, tavallaan, myönnetään...

    Tykkään katsella jotain aivan täysin mahdottomia kohteita ymmärtäen joka sekunti ettei niistä koskaan tule totta meille.

    Minulla on ajoittain toive siitä että "asetuttaisiin" johonkin, mutta kummiskin se on ajatuksena jotenkin ihan utopistinen. Mulle tulee heti perään paniikinomainen ajatus: siinäkö sitä sitten joutuis olemaan loppuikänsä???

    Ehkä minunlaiselleni ihmiselle on vaan parasta mennä ja vaihtaa. maisemaa, asuntoa ja sellaista. Toivottavasti miehen saa pitää kun en jaksais enää alkaa hakea;-)

    ReplyDelete
  3. Liivia, yht lailla tutkin tarkkaan Hesarin ääreen osuessani kauniit vanhat kerrostaloasunnot. Mietin millaista olisikaan vaihteeksi asua esimerkiksi Katajanokalla tai Töölössä. No, en lasten kanssa halua enää asua suuren kaupungin keskustasa, Pariisi riitti sitä laia. Mutta voihan niitä kämppiä tutkailla jo valmiiksi eläkepäiviä varten.

    Violet, Ranskassa ostimme toisinaan sellaisen myytävät linnat -lehden. Silloinpa se mielikuvitus vasta lähtikin lentoon! Ja miestä en mielellään minäkän vaihda, uuden kouluttaminen olisi varsin työlästä.

    ReplyDelete