Tuesday, July 15, 2008
Oppimisen riemua / Sisters sharing the knowledge
Lasku- ja värioppia Prinsessa Ruususen huoneessa. Kesäloman suloisia hetkiä, siskokset yhdessä, hymyt suunpielissä.
Minäkin haluaisin kyetä pysähtymään, antaa hetken viedä, olla läsnä ja nauttia siitä. Paljon on edelleen opittavaa, jotta käytännön rutiinit eivät määräisi tahtiani. Huono omatunto kalvaa, millainen vanhempi minäkin olen, kun en Monopoliakaan saa loppuun pelattua, Afrikan tähden ehkä nipin napin.
-------
I envy my girls, who enjoy the moment, who do not think what should be done next, what all they forgot to do yesterday. No, they know how to have fun and relax on holiday.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Oi mikä ihana tapetti ja sänky! Olisi kiva nähdä enemmänkin kuvia mökistänne :)
ReplyDeleteMeillä on hyvin samanlainen sänky, mutta valkoisena. Minusta ihana sänkymalli!
ReplyDeleteMinä olen juuri sellainen, että hetket ryöstävät mukaansa ja rutiinit unohtuvat siinä tohinassa.
Marita, yritän joku kerta jotain laittaa, ainakin kuopuksen ja minun malaaman huussin!
ReplyDeleteVintage living, sängyn väristä on meidän perheessä keskusteltu jo vuosia. Nimittäin, ostin sen muinoin vanhan tavaran liikkeestä esikoiselle, joka marmatti sen liian synkästä ilmeestä kunnes löysin kaksi lähes samanlaista valkoista sänkyä lisää hieman ennen kuopuksen syntymää. No niin, välissä tämä musta on ollut varastossa Ranskan vuodet ja nyt pääsi ruusuhuoneeseen. On kuopuksen vuoro valittaa väristä - esikoinen sen sijaan tykkää sen olevan mustana tyylikäs! Että maalatako vai eikö?!? Ota tästä porukasta selvää.
Kannatan mustaa sänkyä!
ReplyDeleteMinä vasta huono äiti olen pelaamaan. Lupaan ja lupaan, mutta koskaan ei tule mukaa sopivaa hetkeä. Ja lapsi muistaa, että jouluna parasta oli kun pelattiin koko perhe dominoa. Kesäkuusta lapsi muistaa ihanimpana muistona kun satoi ja joimme kaakaoo lattialla ja pelasimme kahdestaan lasten Aliasta. Että tärkeitä olisi pelihetket. Vaan äidistä niin uuvuttavia...
Ehkä tämä kirjoituksesi saa minut pelaamaan kerran tässäkin kuussa. Vaikka heti tänään, pukkaa taas synkkää ilmaa vaihteeksi.
Sänky on kyllä kaunis niin mustana kuin valkoisenakin, mutta kai se on niin että pienet tytöt tykkäävät enemmän valkoisesta (söpömpi ilme?)sängystä kuin mustasta. Meillä on yksi musta rautasänky myös, mutta eri mallinen. Musta on siitä kiva väri, että vaikka sängyllä on kukallisia tyynyjä selkänojana, niin ei ole liian romanttinen...
ReplyDeleteOh, vielä yksi täällä, joka ei osaa/jaksa /halua pelata lasten kanssa. En vaan millään. En kyllä oikein aikuistenkaan kanssa.
ReplyDeleteJa hei Vilijonkka, kiitos mairittelevasta (kivasta) kommentista tuolla Puhdissa. Mä en ole oikeasti niin hurjan puhdikas kuin mitä blogi antaa ymmärtää: siellähän on usein vain se päivän puhtihetki, ja ne vähemmän puhdikkaat jätetään pois kirjoista ja kansista;)
Ihan mahtavaa olla jonkun idoli, vaikka vähän leikilläänkin, mutta haluan painotta olevani hyvin hyvin raadollinen ja inhimillinen hahmo livenä.
On mahtavaa jokatapauksessa, jos joku blogijuttu saa muutkin hyvälle mielelle. Huonoa omaatuntoa sieltä ei kannata hakea, turhaa turhaa, en ole super.
Ja muuten, meilläkin on lapsilla putkisängyt! Tosin kerrossänkyversio, päällekäin kipattavat, irroteltavat sängyt.
Hei!
ReplyDeleteLöysin tämän viehättävän blogisi ja jäinkin pitkäksi aikaa selailemaan. Helpottavaa kuulla, että on muitakin vanhempia (kuin minä), jotka eivät oikein jaksa pelata pelejä lastensa kanssa... Monopoli varsinkin on ihan kauhea, kun se kestää ja kestää...