Se Oikea on niin kaukana, etten uskalla edes laskea kuinka monta tuhatta kilometriä on välillämme. Onneksi enää neljä yötä ja saamme hänet tänne taas.
Keskimmäinen on pitänyt huolen, ettei talo vallan isännättä ole. Varahenkilönä toimii Harry Potter! Vähän on hissukka eikä ollenkaan niin karvaisen pehmeä kuin Se Oikea, mutta kohtuullisesti olemme pärjänneet. Ei eripuraa.
--------
It feels a bit lonely to be in Finland without husband. I do not have even encourage to count how many kilometres there is between us. But we are lucky, the middle daughter made a man to the house, Harry Potter. He sure is easy going man, a little boring, but does not fight with me. I'll survive to Friday when the real one arrive.
Korvikemies on ihan huippu! (nauran!)
ReplyDeleteKun meillä Se Oikea on poissa pidempään, saan lapselta liudan rakkauskirjeitä, joissa on vimmatusti sydämiä. Ja minun tulee kuvitella, että ne on oikeasti mieheltäni.
Liivia, minäkin saan rakkauskirjeitä, lähinnä keskimmäiseltä. Varsinainen suma oli juuri ennen Firenzen matkaa, sillä hän ei olisi halunnut (tietenkään) meidän lähtevän. Sekin oli muuten hassu juttu, lasten kommentit vanhempien viiden yön matkasta: Esikoinen ehdotti että lähtisimme joskus sinne koko perhe, keskimmäinen kielsi ehdottomasti meitä menemästä ja kuopus sanoi vain Jep jep.
ReplyDeleteHihi hauskan oloinen talonvartija ;)
ReplyDeleteEmannalle tsempit viikkoa varten.
Hieno mies. Oikein sympaattinen.
ReplyDeleteVähän luiseva, mutta yställisen näköinen.
Minä sain oikeasti mieheltäni kirjeitä sen vuoden (-96) aikana, kun olimme erillämme (tai tapasimmehan me muutaman kerran ja kesällä olimme yli kuukauden yhdessä). Sen jälkeen en olekaan sitten yhtäkään saanut, en edes postikorttia.
Tiedän miten vaikeaa kirjoittaminen hänelle on, joten ne saamani kirjeet ovat kyllä suuri rakkaudenosoitus häneltä...
Hih! Meillä tuo Potter aiheuttaa välillä hymähtelyä, koska se on ollut jokailtainen sänkykaverini nyt pitemmän aikaa :) Mies huolisi varmasti tuon hissukkamallin kirjojen sijaan. Roikkuisi vaikka jääkaapin ovessa ennemmin.
ReplyDeleteOnpas symppis tuo varamiehenne..
ReplyDeleteJa muuten, onko tuo se matkalaukkukahvipöytä? Näyttää mielenkiintoiselta, mielellään näkis lisää kuvia.
M'man, tsemppiä välillä tarvitaan, nyt olen saanut järjestettyä onneksi monia tapaamisia viikon varrelle niin aika kuluu nopeammin.
ReplyDeleteViolet, me ollaan kirjoiteltu myös kirjeitä; miehen armeija-aikana ja etenkin yhtenä vuonna minun opiskellessa Lontoossa. Kirjeet olivat niin ihania, säilöttynä tietenkin. Vaan eipä sen koommin ole tullut itsekään lähetettyä paperia rakkaalle. Jospa yllättäisi toisen?!
Sanni, ymmärrän miestäsi, sillä minäkin olen ollut Potter-leski! Nyt niitä lukee vain esikoinen, olisiko kolmonen menossa.
Merja-hyvä, olet nähnyt matkalaukun livenä ja jopa napostellut siltä! Noh, voinhan joku kerta muutaman laajemmankin kuvan laittaa.
Hihii, piti mennä omaan blogiin kurkkimaan ja löytyihän sieltä kuva siitä matkalaukkupöydästä. Voisihan tästä sumeudesta syyttää myöhäisiä viinilasillisia... mutta olihan siinä liina päällä..
ReplyDeleteLöysin tänne monen mutkan kautta. Vaikuttaa siltä, että asutte Pekingissä siellä minne muutamme syyskuussa. Ihastuimme ihan samaan mihin te eli ei-niin-amerikkalaisiin taloihin.
ReplyDeleteJännittää vietävästi, mutta toivon alun olevan meille yhtä mukava kuin teillä on näyttänyt olevan. :)
Seurailen tätä blogia ihan ehdottomasti tästä lähtien!
Mimosa, tervetuloa uudelleenkin vierailulle blogiini! Oletteko tosiaan muuttamassa Yosemiteen? Otathan yhteyttä mikäli näin on!
ReplyDelete