Hangilla kulkiessani olen miettinyt suomalaisen metsän muotokuvaa. Ylväs sen täytyy ainakin olla.
Muistui mieleen myös eläintarhan paviaanit, jotka eivät sopeutuneet suomalaiseen talveen. Voisin lainata tuota kuopusta sinne muutamaksi viikoksi vieraita viihdyttämään. Ihan täydestä menisi ja lapsi olisi onnellinen saadessaan päivät pitkät keikkua kiipeillä.
Itse saavutin jo onnen olon, sillä keksin mieleiseni talvikuntoilulajin: hankisauvakävelyn, joka lienee suohiihdon pikkuserkku. Tuntuu kuulkaas vähän siellä ja täällä. Uteliaat tervetuloa liittymään seuraani kiertämään viidensadan metrin rataa, jossa kuusikon tikka lyö tarpojalle kiivaasti tahtia ja lumi pettää alta.
Hankisauvakävely. Kuulostaa ihan mahtavalta. Miksen ole tajunnut tuota itse jo aiemmin? Pakko kokeilla hetipian! :)
ReplyDeleteJätetään lumikengillä tepsuttelut Keski-Euroopan nynneröille, niinkö:)?
ReplyDelete"Tietä käyden tien on vanki,
vapaa on vain umpihanki."
Lempi Sveitsistä