Kaksi vuotta meni kunnes vihdoin pääsin piipahtamaan lähistöllä mutta "toisessa suunnassa" olevaan Keltaiseen kylään. Nimesin sen Keltaiseksi vallitsevan seinävärin vuoksi. Tavallinen, ehkä keskiarvoa hieman ryhdikkäämpi kylähän se, noin äkkiseltään arvioituna. Avoviemärit, vapaina kujeskelevia koiria, pieniä sektavarakauppoja ja lounasravintoloita. Koska se sijaitsee siis toisessa suunnassa, vain kahden kilometrin päässä meiltä, niin herätimme isoneninä suurta huomiota ja saimme jatkuvasti olla vastaamaassa iloisiin ja uteliaisiin tervehdyksiin sekä kyselyihin kotimaasta. Leppoisaa meininkiä.
Mutta kahden tunnin kiertelyn tuloksena alkoivat silmät aueta ja kylän erikoiset piirteet hahmottuivat.
Kylän sivukujilla oli runsaasti kauniita pieniä puita - tavallisuudesta poikkeavaa ihanaa vihreyttä!
Pieniä toinen toistaan eksoottisemman näköisiä lääkärinvastaanottoja bongasin kylästä ainakin viisi, mutta vielä tutkimattomilla kujilla niitä on varmasti paljon lisää. Terveydenhoitoon erikoistunut kylä?
Mahjonkia pelasi ystäviensä kanssa täti (kuten kaikkialla), mutta hän oli ihmeellisen topakka, koristeltu ja polttikin vielä. Siinä jo silmät alkoivat pyöriä ympyrää kameranlinssin takana ihmetellessä.
Lopullisen äimistyksen koimme ymmärtäessämme sivukujan todellisen luonteen. Kauppiaskin huitoi meitä häipymään... Kadulle aukeavista oviaukoista näkyi keskenään samanlaisiin huoneeseisiin. Oli peilipöytä, verho, jonka takana vuode. Aivan ovenpielessä oli tavallista koristeellisempi tuoli, jolla istui lähes valkoiseksi maalattu nuori nainen... Kylässä ollaan erikoistuttu monenlaiseen hoitoon?
Että nyt tiedän sitten senkin palvelun sijainnin. Jep jep. Onneksi kylässä oli paljon muita minulle soveltuvampia sivukujia!
Isoneninä. Heh :D
ReplyDeleteOsasit kertoa niin että näin.
ReplyDeleteKiehtovaa jotenkin.
Kaikenlaista maailmassa on, totta vie.
Olisipa ollut mielenkiintoista nähdä kuvia siltäkin kujalta ja oviaukoista. Sun pitää tehdä joku salakuvaus-laukku josta voit räpsästä kenenkään aavistamatta, täällästen tilanteitten varalle. Mutta kuvissasi henkeä salpasi tällä kertaa nuo lastenvaunut! Herranjumala sentään miten kiehtovat!
ReplyDeleteMulle kävi kerran samoin eräillä kujilla. Eksyin väärälle kujanpätkälle kunnes minut ohjattii pois.
ReplyDeleteIhanat lasterattaat!
Olipa taas kiva kierros näin ruokatunnilla. Ehdin nähdä paljon :)
ReplyDeleteVoi noita vaunuja:)
ReplyDeleteKiinnostava kylä, kelpaisi mullekin kohteeksi. Tämä oli taas vilijonkkaa parhaimmillaan, kiitos.
ii, kiialaiset todella kutsuvat meitä länsimaalaisia isoneniksi. Ja myönnettäköt, koolla on eroa! Täällähän jos mennään nenää plastiikkakirurgille korjauttamaan sitä nimenomaan suurennetaan (ainakin yhden televisio-ohjelman perusteella, hih).
ReplyDeletePiilomaja, kaikenlaista maailmassa ja toisaalta monesti aivan kotinurkilla, jos vain lähtee seikailemaan. No joo, ei ehkä Porvoon mökkimaisemissa, mutta muuten kyllä.
Thilda, siinä kohdassa kujaa ei jotenkin tullut mileenkään kohottaa kameraa mahan päältä... Olisi saattanut tulla turhan kielteinen vastaanotto. Piilokamera olisi kiva, mutta ehkä epäeettinen?
Lastenrattaat ovat ns. perinteinen malli ja runko on halkaistua bambua. Maksavat 6 euroa, mutta kestävät vuosia ja hajoavat luonnossa, pyöriä lukuunottamatta.
Mizyena, on se hyvä että maailmasta löytyy ystävällisiä ihmisiä! Elämäni ainoalla ulkomaantyömatkalla/kurssilla ohjaaja väen väkisin vei meidät illalla Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueelle, vaikkei yksikän meistä kurssilaisista halunnut. Oli jotenkin ylpeä siitä - aivan absurdi kokemus, itse asiassa koko viikon kurssi. Tuntui verorahojen tuhlaukselta ihan oikeasti.
Telle, blogistanian hyviä puolia!
Liivia, hah, Vilijonkkaa parhaimmillaan! On varmaan suorastaan kliseinen idea, mutta rattaat voisivat käydä puutarhassa kukkaruukkutelineenä, tai eteisessä kenkä/sontikkakorina. Joku päivä vielä sorrun...
Ihanaa, että vieläkin noita lastenvaunuja näkee! Minulla on yhdet Suomessa, kesällä ne toimivat kukkavaunuina. Ja maksoivat Pekingissä 10 vuotta sitten 40rmb.
ReplyDeleteVarmaan aika absurdi tilanne :) No, se on se kysynnän ja tarjonnan laki sielläkin sitten varmaan voimissaan.
ReplyDeleteKiitos nauruista :)
Kiehtova kirjoitus ja kuvat jälleen!
ReplyDeleteOnko lastenvaunuissa alempi laatikko tavaratilaa vai sekin lapsen tilaa? Ovat aika eksoottiset, jotenkin ajattomat. Kuinkahan kauan sama malli on ollut markkinoilla? Ei taida ihan vuosittain vaihtua kuten jollain Emmaljungalla. Mutta rehellisesti sanoen lähden kyllä lenkkeilemään mieluummin noilla ruotsalaisilla kevyesti rullaavilla, nuo kiinalaiset ovat enempi lyhytkäpöstelyyn soveltuvan näköiset!
Kaikenlaista kiinnostavaa ja esteettistä löytää tosiaan aivan kotinurkiltakin. Ehkä on kyse eniten asenteesta. Voisi joskus kokeilla leikkiä kotona "ulkomaalaista", yrittää katsoa kaikkea kuin ensimmäistä kertaa.
This comment has been removed by the author.
ReplyDeleteTosi hienot lastenrattaat! Itselläni hurjin näkemäni viritelmä oli bambusta tehty vauvankanto rinkka :-)
ReplyDeletePosti saapui perille. Kiitos!
ReplyDeleteOvat kauniita. Ja kortti myös ihana. :)
asuimme taalla vuoden yhdessa vaiheessa tyttokadun vieressa. siella oli toissa vanhoja naisia ja asiakkaat vanhoja kiinalaisia miehia jotka saapuivat fillarilla tai riksalla.
ReplyDeleteYour blog looks so interesting. Does it have an English translation? (I don't imagine you would have done it yourself, but some blogs I've found subscribe to some kind of a translater function which translates their site automaticaly) If yes please let me know the link to view your blog in English. Many thanks. Beautiful photos!
ReplyDelete