Hih, jo vallan pelkäsin, että elämä on muuttunut ihan tavalliseksi vain, kun reiluun päivään ei sattunut mitään postaamisen arvoista. Kunnes tänään, kello yhdeltä oli kansainvälisen koulun sijaisilla palkanmaksuhetki. Siitä se taas lähti käyntiin, tämä normaali säätö.
Olin niin odottanut tätä palkkaa, sillä viime kuussa sain hoidettavaksi tavallista enemmän sijaisuuksia. Odotin ihanaa punaista paperinpalapinoa (aasinsilta kuviin - kiinalaiset rakastavat pinoja!) Palkka eli punaiset 100 yanin setelit ojennetaan ruskeassa kirjekuoressa. Päälle on käsin kirjoitettu summa, joka olikin tänään yllättäen vain 40% luulemastani! Ihmettelin ja rahanlaskija ilmoitti, että summa on juuri se jonka palkanlaskija oli hänelle antanut. Siispä palkanlaskijan puheille. Joka ilmoittikin välittömästi suureen ääneen, ettei virhettä ole tapahtunut, että palkat, unohtuneet mukaanlukien, maksetaan kerran kuussa, seuraavan kerran kesäkuun lopussa ja sitten ohjastikin minut sijaiskoordinaattorin puheille. Joka puolestaan häiriöstä närkästyneenä sanoi, että saan kyllä rahani, kuukauden kuluttua seuraavan palkanmaksun yhteydessä.Juu, mitään ei voi tehdä, on kauhea kiire.... Täh ja häh? Kysyessäni josko itse voisin asiaa kuitenkin jotenkin edistää ohjasti hän minua täyttämään tuntikaavakkeen uudelleen ja sitten odottamaan. Kysäisin koordinaattorilta, että entäpä jos hänen palkastaan puuttuisi 60%, niin miltä tuntuisi. Vastaus oli, että "Huhtikuussa oli niin paljon sijaisia..."
Tässä tapahtumaketjussa on kaksi perityypillistä kiinalaista juttua. Kas, ensiksi jokaisella on laatikkonsa ja sen ulkopuolle ei mennä. Eli palkkoja ei makseta kuin juuri tiettynä aikana. Vaikka kassakaappi vieressä olisi punaista pullollaan. Pomolta ei moiseen poikkeamiseen myöskään voi lupaa kysyä, sillä silloin saattaisi paljastua. Toiseksi virheitä ei myönnetä, vaikka ne kuinka olisivat inhmillisiä ja ymmärrettäviä. Siksi niitä ei myöskään voi korjata, koska silloin myöntäisi sen tapahtuneen. Eli minä en saanut palkkaa, mutta virhettä ei ole tapahtunut.
Mutta minä olenkin oppinut jo läksyni. Ensin kiltisti täytin kaavakkeen ja sitten marssin ylemmän pomon eli ala-asteen rehtorin pakeille. Ja siitäpä mielenkiintoinen keskustelu kehkeytyikin, järjellisen tuntuinen heppu! Saapa nähdä mitä Uuden maailman herra, melko uusi pekingiläinen, saa aikaiseksi. Nostaako kädet kiinalaisten hyökkäävän puolustuksen edessä pystyyn vai saako hihat heilumaan. Seuraan tilannetta mielenkiinnolla. Palkka olisi joka tapauksessa kiva saada pian, eikä vasta päivää ennen Suomi-lomaa. Ellei joku siellä Suomessa halua vaihtaa yaneja hyvään hintaan euroiksi?
