Olihan tuolla lähipöpelikössä mahdottoman kaunista tänään. Olimme kuin lauma Liisoja Ihmemaassa. Sinivuokkoja ei tarvitse edes lähteä metsään etsimään, sillä ne viihtyvät näemmän kotipahallamme. Siinä on kuulkaa puolensa, että hätäpäissään vuokraa kodin sen kummemmin asioita tutkimatta. Ensimmäinen vuosi on hauskoja yllätyksiä täynnä.
Ja ensimmäinen työviikko toi myös arkeen uusia haasteita. Luulisi kohelluksen liittyvän esimerkiksi lapsen kotiavaimen hukkumiseen tai pelkoon olla yksin kotona, mutta ehei, sehän olisi meidän perheelle aivan liian tavallista. Eräänä päivänä ei kuopus uskaltanut tulla koulusta edes kotipihalle, koska yläkerran (oikein sympaattinen 15-vuotias) poika oli siellä katselemassa mopoaan ja muutama kaverikin ilmeisesti kuuntelemassa musiikkia parvekkeella. Niinpä sain hyvin itkuisen soiton töihin ja pääsin järjestämään lapselle "turvapaikan" lähistöllä asuvan luokkatoverin luokse.
Huomenna uusi viikko ja taatusti uudet kujeet.
Lauma Liisoja ihmemaassa. :-D
ReplyDeleteIhania kevätkuvia - ja koko kesä vielä edessäpäin. :-)