Monday, August 29, 2011

Melkein kuin...

Ranskassa!

Olimme sen tyttöjen kanssa ansainneet, pienen irtioton täältä esikaupungista ja suuntasimme kohti kulttuuria.

Kiinan kansallismuseo onkin huikeassa pompöösiuudessaan Louvren kaltainen käsittämättömyys.


Suuntasimme suoraan aikamatkalle Louis Vuittonin matkat -näyttelyyn. Jos vielä edellisenä iltana kirkasin kauhusta, nyt laukkuvitriinien äärellä huokailin kilvan tyttärieni kanssa. Oli laukkua sängylle, barbeille, skeittilaudalle, matka-apteekille, iPodille, kymmenille kengille, aivan kaikelle tarpeelliselle.

Näyttelyn matkamuistotiskillä ihastuin luonnollisesti näyttelystä tehtyyn komeaan eepokseen, jonka halusin ostaa. Kas, englanninkielinen maksoi "luonnollisesti" 40% enemmän, eikä ollutkaan edes myynnissä, kunhan vain esittelivät ylpeänä niitä kolmea kappalettaan ja kertoivat hartaudella hyvin korkeaa hintaa. Että Honkongista voisin kuulemman ostaa!?




Aika- ja mielikuvamatkamme vanhaan kotimaahan kruunasi läheisen Capital M -ravintolalounas. Naapuripöydässäkin puhuivat ranskaa. Tunnelmallisen päivän jälkeen tuntuu, että kyllä täällä Kiinassa taas muutaman päivän hyvin porskuttaa. Tuollaisten seuraneitien kanssa!


Hyvää uutta viikkoa teille kaikille armaat lukijani!

4 comments:

  1. Kiitos tästä näyttelykierroksesta. Mutta kyllä taas hymyilytti tuo kirjan kohtalo...Miten siellä edes esitellään sellaista,mitä ei kuitenkaan voi ostaa... :P

    ReplyDelete
  2. Hyvää alkavaa viikkoa teillekin. Aamulla hyppään junaan ja kohti pohjoista. Viilenevää säätä luvattiin juuri uutisissa. Tuskin tuollaise ihanuudet tulevat vastaan, Hauskaa, että voitte palata Ranskaan edes mielikuvie mukana.

    ReplyDelete
  3. Hietzu, noihin esineisiin, joilla on myyntihinta mutta jotka eivät sitten kuitenkaan ole myynnissä törmää täällä yllättävän usein. Siitä tulee itselle niin tyhmä olo kun ensin kysyy hintaa, sitten sen kuultuaan miettii ja tekee ostopäätöksen. Kun vihdoin saa myyjän huomion uudelleen ja ilmoittaa ostavansa tuotteen niin pläjäytetäänkin, että pitää mennä tässä tapauksessa Honkkariin ostamaan. Kolmen tunnin lentomatkan päähän! Oikeastaan näistä tarinoista vois tehdä ihan oman postauksen.

    Pensastasku, on hauskaa tosiaan palata mielikuvitusmatkalle Ranskaan, ei siinä "edes" sanaa tarvita. Nyt on hyvä näin, vaikkei yhtään ympäröivää ymmärräkkään. Mukavaa körröttelyä!

    ReplyDelete
  4. Olipa hyväntuulen posti!
    Mullekin olisi kelvannut tuo näyttely enemmänkuin hyvin. Mielenkiintoista ja kummallista...

    Tulin just Bamarikilta, jossa toin ilmoille taas vaivaavan pariisi-ikäväni, ja täällä se nyt vain voimistui, kiinalisästä huolimatta.

    ReplyDelete