Friday, March 6, 2009

Terveiset katuvilinästä

Olen jo todella pitkään, siis minun mittakaavassani, eli noin kuukauden, haaveillut tuokiosta jossa seison paikoillani ja kuvaan ohi vilistävää väkeä. Tänään toteutin haaveeni, ihan lupaa kysymättä, sen kun seistä tönötin ja räpsin. Yksi kylän suosituimmista turistikohteista, Lama temppeli, oli asemapaikkani korttelin toisella puolen ja keväinen aurinko paistoi taivaallisesti lämmittäen kulkijoiden harteita. Peking, 6.3.2009, klo 13.








Tämä haave toteutettu, siis matka jatkuu seuraavan toiveen toteuttamisen kimppuu. Ai pahus, se vaatiikin jo tuoreen palkkapussin. Oikeammin sanottuna tarvitsen tuoreen palkkakirjekuoren, heh, täällä kun ollaan...

10 comments:

  1. Taas mä vain hoen, niin minäkin, niin minäkin. Paitsi, että ihan kotinurkilla ei vain kehtaa eikä aina ihan kaikkialla muuallakaan. Nautin istua tai seisoa vain paikallaan ja kuvata ohikulkevia ihmisiä. Siihen on vain harvoin mahdollisuus.

    Mutta viimeksi huvipuistossa tein sitä muistikortillisen verran, kun siellä ihmiset eivät ihmettele kuvaamista ja luulivat, että kuvaan vain lapsiani tms :D

    Sä saat näillä postauksilla mulle valtavat vieroitusoireet kun en ole vielä kunnossa lähteäksi kuvausreissulle :)

    ReplyDelete
  2. Kiitos kun teet näin, pysähdyt ja kuvaat. Ja vielä jaat sen täällä muidne kanssa. Käyn täällä joka päivä kurkkimassa josko taas pääsisi pikku matkalle:) Tästäkin postauksesta tuli sellainen olo kuin itse seuraisi ohikulkijoita.

    ReplyDelete
  3. olet kuvannut tulevaisuutta, miun pieni mieleni menee ihastuksesta pyörälle :D
    (täällä kello on 11)

    ReplyDelete
  4. Mizyena, meillä on siis ohikulkijoiden kuvaamisen keskittynyt valokuvauskerho...

    Riikka, eipä kestä.

    Kramox, aikaero on tosi hankala juttu. Mutta täällä tulevaisuudessa on kaikki ihan hyvin!

    Matroskin, tänään oli todella keväinen ilma, ehkä siksi. Pipon jättää ensiksi pois, vasta sitten alkaa harkita kevättakkiin siirtymistä.

    ReplyDelete
  5. Tällaisia kuvia katsellessa ajatus lähtee laukkaamaan... minne kaikki ovat matkalla? Millaisin ajatuksin? Kuka heitä odottaa?

    ReplyDelete
  6. Tuo on ollut minunkin haaveeni. Eikä tarvitsisi mennä kun Tampereelle ja antaa kameran rallattaa. Mutta jotenkin ei vaan kehtaa.
    Peking on tarkoitukseen varmasti parempi.

    ReplyDelete
  7. Näköjään Kiina kulkee vieläkin pyörällä :o) Sehän on hyvä juttu kaikin tavoin.

    Kun otat tuollaisia kuvia, yleensäkin ihmisistä ja tapahtumista, niin pääsetkö eroon siitä pohdinnasta, että mitä hän ajattelee, mistä tulossa tai minne menossa. Mun pää olisi varmaan ihan täynnä ajatuksia.

    ReplyDelete
  8. Anika, ja koska me emme voi oikeita vastuksia tietää, saa mielikuvitus laukata ihan vapaana!

    Liivia, miten olisi Tampere by Night tai vappuna tai teidän oma kylä palmusunnuntaina noitien viilettäessä?

    Jatinka, en koskaan noin pitkälle edes pääse ajatuksissani! Minä koen maailman varsin visuaalisesti, en niinkään syvällisesti. Ahmin miltä nämä ihmiset näyttävät, etenkin tuota punaista muuria vasten, heidän asentojaan ja kulkutapojaan. En oikeastaan ole edes kiinnostunut tietämään näistä ihmisistä mitään, mutta halaun katsoa heistä kaiken!

    ReplyDelete
  9. Meidän onni se on että jumituit paikallesi kuvaamaan. Tuohan on katukuvausta parhaimmillaan.

    ReplyDelete