Tämä kummallinen turkoosi kausi vain jatkuu. Kaupungilla kulkiessa jopa vaalean siniset muuntuvat silmissäni ihanaksi turkoosiksi.
Vaikka löytyy niitä voimakkaitakin sävyjä. Ei tarvitse mielikuvitustaan vaivata bongatakseen yleisen käymälän "herttaisen" tiiliseinän.
Kotiinkin on alkanut vaivihkaa kertyä sävysävyyn rojua, toki keskitetysti yläkertaan.
Kopio pienestä osasta kiinalaisten suuresta ylpeydenaiheesta ja turistinähtävyydestä päätyi käsittelyni alle. Terrakottasotilaan harmaa pinta vaihtui lumen valkoiseksi ja kuin lisätäkseen uskottavuuttaan vaati patsas itselleen suuren varjon. Tarvittiin myös pientä pilkettä silmäkulmaan, joten heitin muutaman rannekorun sotaherran kaulaan. Mitä lie paikalliset tuumaavat moisesta pyhäinhäväistyksestä, mutten sentään maalannut heppua punaiseksi, kuten eräässä trendihotellissa oli tehty.
Sotilaallisen ryhdikkäästi toivotan kaikille hyvää alkanutta viikkoa!
Teilla on kaunista, tyylikasta.Oih ja voih.
ReplyDeleteMeidan suomikodista loytyy noita herroja puolitusinaa.Taitavat paasta varikasittelyyn hekin, sen verran upealta tuo sinun herrasi nayttaa.
Makeesti tuunattu sotilas!
ReplyDeleteTurkoosi on ihana väri. Olen rakastuntu siihen myöskin vasta suomesta muuton jälkeen :)
Kyllä turkoosissa on sitä jotakin. Mutta siinäkin on niitä sävyjä, jotka ovat aivan onnettomia.
ReplyDeleteRumia, mielikuvituksettomia, halpoja.
Tämä ylhäältä toinen kuva on jotenkin kauhean kiinnostava.
Ihan kuin joku olisi lääppinyt veriset sormet seinään.
Hummapatsas löytyy minultakin. Taidan laittaa korvan taakse tämän maalausurakan, sillä en oikein tykkää harmaasta minäkään. Taidan tehdä omastani sukkajalkaisen ja läsipäisen ruunikon jahka saan siivottua maalaustilaa parvekkeelle ;)
ReplyDelete