Perheestämme puuttuu kaksi suomalaista ärrää sekä monta kiinalaista ässää - joinain päivinä hakusessa ovat kaikki kahdeksan erilaista suhinaa. On kuin muuria päin kulkisi.
Lasten ärrien löytymiseen vielä uskon, jollain keinolla muurin yli vielä päästään.
Mutta tänään paljastui uusi kirjainpuute, jonka korjautumisen suhteen olen epäileväinen. Vaikka taikoisi aukon muuriin valmiiksi en muutokseen usko.
Nimittäin ayi, kotiapulaisemme, on kotoisin Hunanin maakunnasta ja siellä maailman kolkassa ei käytetä ällää! L-kirjaimen sijalla lausutaan N. Miten en ollut aikaisemmin huomannutkaan hänen kutsuvan kuopusta Cinnaksi. Kaikki paljastui harjotellessamme "grilliä". Grinn siitä tuli eikä miksikään muuttunut. Ihmeellisen tuntuinen vaikeus, johan suomalaiset vauvoina lällättelevät. Kiinalaisvaavit vissiin ässättelevät, kun ovat siinä niin taitavia isoina. Ja Hunanissa lisäksi nännättelevät.
Jatkamme siis keskittymistä olennaiseen, eli asian selväksi saamiseen. Grilli olkoon tässä talossa grinn ja kuopus Cinna. Hyvin kelpaa!
Nämä on mielenkiintoisia asioita.
ReplyDeleteMeidän molemmat pojat pantaisiin luultavasti Suomessa ärränsä takia puheopetukseen.
Violet, niin ovat. En itse oikein saa tolkkua kuinka tärkeää oikeasti on lausua jokin kirjain tietyllä tavalla. Nimenomaan tuo r. Keskimmäisen r on jotain ällän ja pehmeän ärrän välistä. Kesäisin sukulaiset ihmettelevät etteikö se vieläkään...
ReplyDeleteNimenomaan siltä kannalta tämä on musta mielenkiintoista että poikiemme suomen lausumista kommentoidaan usein "onpa niin ihana ranskalaisaksentti" eikä asiassa nähdä mitään ongelmaa. Sitten kuitenkin tiedän tapauksia joissa lastemme kaltaiset ovat muuttaneet Suomeen, menneet kopuluun eikä aksentti enää olekaan muuta kuin asia puheterapeutille! Ja kyseesä ei ole se ettei puheesta saisi selvää vaan ettei se ole kuten "kaikkien muiden".
ReplyDeleteToki tämä juttu (jonkun kirjaimen toisella tapaa ääntäminen) VOI joskus aiheuttaa jopa ongelmia ymmärretyksitulemisen kanssa, mutta harvoin ihan niin pahasta ongelmasta onkyse. Sitten on tietty se, että nuijia riittää jotka tällaisenkin takia kiusaavat.
Mutta noin muuten: miksi erilainen ääntämys, vaikka hiukan sorahtava ärrä tai liian suhahtava ässä tai mitä nyt onkin ei voisi olla vain pikantti lisä? Vähän kuin joku muukin persoonallinen juttu ihmisessä.
Meilla hakusessa D-kirjain.Eika ole loytynyt vielakaan sanojen sisalla. Sydan on syran jne.. d tulee kun sen sanoo yksin, joten luulen etta ne on ne pohjalaisgeenit jotka jyllaa tassa kohden.
ReplyDeleteToivottavasti ärrät löytyy, ja mitä siitä vaikkei löytyisikään!
ReplyDeleteÄllättä olisi kyllä kamalaa, sillä se on minusta kauneimpia kirjaimia. No, rehellisyyden nimissä aasialaiset kielet eivät olekaan ikinä kuullostaneen kauniilta korvaani, joltain korinalta vaan.