Sunday, October 5, 2008
Sadepäivä
Jo eilen taisimme sopia pelaavamme lautapeliä yhdessä. Keskimmäinenkin on oppinut lukemaan riittävän nopeasti, joten kokeilimme sanaselityspeliä. Kerrassaan mainio peli lasten kanssa, pääsimme vaivihkaa sisälle heidän maailmankuvaansa.
-Sellainen jolla seisotaan ja mennään talvella.
-Lumilauta!
-Oikein... oho, se olikin surffilauta.
-Iso kaupunki Suomessa, en kyllä yhtään tiedä missä.
-Turku
-Iso asia, joka on sairaalassa. Ihminen makaa.
-???
-Leikkaus!
Ja vähän joka välissä oli kuopuksen vuoro selittää, aikaa timalasin verran, kuten muillakin.
-Haluan leikkiä... haluan kissan...barbia...haluan hiiri...
-Iso jossa pidetään vaatteita
-Kaappi
-Oikein, tai oikeastaan siinä lukee kaappia.
-???
Kortin vaivihkainen tarkistus. Siinä luki kaapia. Hyvä muistutus kotikielenopetuksen tärkeydestä. Onneksi Alva pitää suomesta, omasta viikottaisesta tunnistaan, vaikka koulupäivän jatkeena onkin. Olen erittäin kiitollinen ruotsalaiselle koululle opetuksen järjestämisestä.
--------
Lomaviikko on ohi, huomenna paluu tuttuun ja turvalliseen arkeen. Mies maailmalle, ayi talossa, kuviksen opettamista ja kiinan oppimista. Hauskin tehtävä lienee kuitenkin 20-luvun tyylisen juhlamekon suunnittelu. Kerrankin olen ajoissa liikenteessä, tilaisuuteen vielä kolme viikkoa aikaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Toden totta, sanoja selittämällä tulee selittäneeksi paljon muutakin! Odotan kovasti, että lapset oppivat lukemaan. Leikki ja peli mahdollisuudet lisääntyvät kerrasta kummasti!
ReplyDelete20-luvun juhlapuku. Hyvältä hommalta kuulostaa (olen kyllä hiukka kade moisista kemuista). Sieltä varmastikkin löytyy upeita kankaita ja taitavia ompelijoita.
KÄÄÄK! jos sinä nyt siis pääset 20-lukulaisiin juhliin niin...olen iloinen puolestasi!
ReplyDeleteMeillä kun yhtä sananselityspeliä pelattiin niin pienempi sanoi aina
"cheveux" kaikkeen. Hänen sanavarastonsa oli aika heikko vielä silloin, ja hän huomasi että kaikki nauravat jos hän vastaa jotakin hassua...
Hieno tapa kurkistaa lasten maailmankaikkeuteen. Minun tyttäreni (7vee) on alkanut pitää päiväkirjaa, jota minäkin saan välillä lukea. Yllätyn joka kerta. Siitä, miten hän hahmottaa maailmaa, siitä mistä hän kirjoittaa ja ennen kaikkea siitä, miten taitavasti hän osaa kuvata asioita.
ReplyDeleteMukavaa alkavaa viikkoa!
Ps. 20-luvun vaatteet ja tyyli ovt ihania!
Ja puvusta tulee tietenkin kuva tänne... ? ; ). Aloin jo haaveilemaan teemajuhlista! 20-luku...ahhh
ReplyDelete