Aamusella askarteluhuone täyttyi kielenopettajista, jotka olivat tulleet oppiini. "Kuvataiteen opetuksen perusteet päivässä" -kurssi saattoi alkaa. Yhdeksän innokasta oppijaa ja vähintään yhtä odottavaisella mielellä oleva opettaja. Ei pöllömpi alku päivälle.
Eikä muuten olleet mitä tahansa kielenpettajia, vaan ihan rakkaasta äidinkielestämme huolehtijoiden joukko. Näin tuli itsekin pohdittua kuinka kuvailmaisun (ja käsitöiden) opettaminen on hyvinkin verbaalista. Paljon määritelmiä, kuvailua, näyttämisen tukemista tai selittämistä sanallisesti. Äidinkielen opetus on helppoa liittää kuvikseen.
Ja opettajaa ilahdutettiin heti aamusta omenalla. Niin sitä pitää!
olen ostanut pekingin suomi-koulun opetusuunnitelman koulutuspaivilla ja ainakin silloin opet olivat aivan mahtavia! taalla sita maailman perukoilla pidetaan kielta ylla.:-)
ReplyDeleteIhania juttuja siellä. Pikkuisen eritason hommia kuitenkin kun mulla täällä. Me tehtiin pöllöjä, ja saksien kädessä pitoa opeteltiin.
ReplyDeleteMinä sain tänään oppilaalta pusun poskelle. Häkellyin kuin Eemelin opettaja konsanaan.
Ihanaa opettaa aikuisia, uskoisin!
ReplyDeleteKuvataide on mukava oppiaine, kun sen voi liittää oikeastaan kaikkiin muihin aineisiin. Kuvataide-äidinkieli on silti ihan ehdoton pari!
Blogissani on sinulle jotakin!
ReplyDelete