Saturday, January 18, 2014

Lasten kanssa...





Koulussa:

Olin pyytänyt 13-vuotiasta oppilasta tunnin aikana jo neljästi laittamaan kännykkänsä pois ja keskittymään piirustustehtävään. Jonkin ajan kuluttua tulee hän luokseni iloisesti kysyen minulta "jotain paperia", sillä hänen täytyisi saada kirjoittaa muistiin salasana. Salasana?! "Niin, mä luon sellaista sähköpostiosoitetta ja siihen tarvitaan salasana." Ensinnäkin kännykän piti pysyä visusti taskussa, toiseksi hänellä oli koko ajan kaksikin paperia nenänsä edessä pöydällä, kolmanneksi missä hänen silmät ovat olleet koko lukuvuoden, ettei ole huomannut suttupaperipinon olevan metrin päässä hänen paikastaan, neljänneksi tulee vielä paljastamaan tottelemattomuutensa opettajalle ihan itse. Enpä taas tiennyt itkeäkö vai nauraa. Niinpä pyysin rehtorin hakemaan sen puhelimen pois häiritsemästä. Toivottavasti kyseinen oppilas pysyy tulevaisuudessa kaidalla tiellä, sillä tällä meiningillä kiinnijäämisen vaara on suuri!

Kotona:

Keskimmäinen kertoi opettajan poistuneen luokasta, jolloin poikajoukko oli välittömästi aloittanut perinteisen viivotinmiekkailu ja riehumisen. "On ne pojat kyllä omituisia. Evoluutiossa kehitys on varmaan jäänyt kesken ja niillä ei ole aivoja ollenkaan." Mitä tuohonkin olisi pitänyt vastata?

Kuvat:

Karkasimme lasten luota ja kävimme katsomassa jo tyhjillään olevaa ns. Pientä laittoa -kohdetta. On ne vaan niin hauskoja, mielikuvitus laukkaa sisustamaan ja sormet syyhyävät puuhaamaan. Mutta ei kuitenkaan riittävästi jatkotoimia varten. 

Viikonloppuja!







12 comments:

  1. Vaikka joskus ajattelen että poikien koulussa rangaistukset irtoavat turhan helpolla, niin sittenkin olen hyvilläni, sillä niiden pelossa tuommoiset puhelinsessiot ovat mahdottomia.
    hee,ihanatämä pientälaittoa-kohde;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, suoraan sanottuna edes pieni opettajan kunnioitus tai rangaistuksenpelko olisi minusta paikallaan, mutta ei, sellaisia ei suomalaisissa koulussa ole. Ainoa rangaistus mitä voin antaa on jälki-istunto. Ja sitähän ei ole pakko suorittaa. Kevään lopussa saa todistuksen joka tapauksessa, vaikka olisi jättänyt kaikki istumatta. Ja käytösnumeroa ei nykyisin edes merkitä peruskoulun päästötodistukseen, vaan annetaan erillisellä paperilla.

      Delete
  2. Ei ole pakko istua saamaansa jälki-istuntoa????Mikä hiivatin merkitys sellaisella rangaistuksella voi olla jonka toimeenpanosta väärin tehnyt itse voi päättää???

    Ja käytösnumero erillisellä paperilla....en tiennyt tuota enkä tajua ollenkaan. Tulee mieleen yksi sana: vääränlainen suojelu. Ok, kaksi sanaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanopa muuta. Rangasitus joka ei ole rangaistus.

      Ja kollektiivista ryhmäpainostukseen liittyvää kiristystä ei myöskään saa käyttää eli esimerkiksi kukaan ei pääse välitunnille koska luokassa on mekkaloitu tai edelleen sotkuista.

      Onko tämä "suojelu" tosiaan lapsiemme parhaaksi? Osa saa kyllä kovasti vielä nenilleen jos joskus työelämään asti pääsee.

      Delete
  3. Juu, näin surullinen on tilanne Suomen peruskoulussa. Ammattioppilaitokset voi sentään potkaista oppilaansa ulos. On se vaan kumma kun ei MUKA saa suitsittua nuorisoa paremmin kouluissamme. Opettajat tekevät varmasti parhaansa, tarvittaisiin sääntöjä ylemmältä taholta, joista ei olisi mahdollisuutta lipsua.
    Luin taannoin jutun, jossa oli kerrottu miten sääntöasiat hoidetaan Ranskan kouluissa; ensimmäisenä päivänä on vanhemmat paikalla kuin myös oppilaat, säännöt esitellään ja sen jälkeen sekä vanhempi että oppilas vetää kuittauksen sääntölappuun, jota allekirjoituksellaan sitoutuu noudattamaan tai ellei noudata siirtyy kotiinsa opiskelemaan. Paprussa lukee myös, että kännyköitä ei oteta esiin koulussa. Ja kuulemma toimii. Miten näin yksinkertaista asiaa, ei saada Suomessa tehtyä?
    Sen sijaan täällä tehdään parhaillaan sallittavaksi, suorastaan pakolliseksi kännykänkäyttö tunnilla. Se joka todella uskoo, että niitä käytetään tehtävissä edistyksellisesti ja oikeanlailla hyödyksi, ei ole peruskoulumme tunnilla käynyt.
    Ja kaiken huipuksi sain Aamulehdestä tänään lukea, että nyt se kaunokirjoitus sitten aiojaan lopullisesti viskata ulos perusopetuksesta. Kohta viskataan kynät ja peritkin, kun on niin hienoa kun voidaan vaan nappuloita painella. Kohta tullaan roboteiksi koko kansa.

    ReplyDelete
  4. Siis paperitkin viskataan...tulipa ärhäkkä kirjoitus, mutta hitsin hitsit kun ottaa tämä meno päähän.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ymmärtääkseni peruskoulusta voidaan myös oppilas määräaikaisesti erottaa, mutta sitä ei ilmeisesti koskaan käytetä. Jälki-istunnosta seuraava rangaistus on vain varoitus. Hmm. Erästäkin tuttua opettajaa oppilas löi koulussa ja rangaistus oli ainoastaan varoitus. Eli ei vaikuttanut lyöjän elämään mitenkään tämäkään ns. rangaistus.

      Tuo kaunokirjoituksen poistaminen kauhistuttaa minuakin. Itse asiassa ajattelin laittaa siitä ihan oman postauksen, olihan kaunokirjoituksen opettaminen yksi piirustuksenopetajien alkuperäisistä tehtävistä!



      Delete
    2. Minun koulussani "erottamista" eli opetuksen järjestämistä toisin kyllä käytetään, ja omien oppilaiden kohdalle kehittelin tehokkaan systeemin juurikin tuota valttia käyttäen.
      Mutta taitaa olla pomosta kiinni missä tätä käytetään, sillä opettajan vallassahan "erottaminen" ei ole.
      Niinhän se on, että oppilaat saa tehdä melkein mitä vain, eikä ole laillisia keinoja puuttua. Toisissa kouluissa soitetaan poliisille, mutta virkavallaltakin on tullut suoraa tyrmäystä ettei heillä ole aikaa koulun tapahtumiin jos siellä tapahtuu ampumista lievempää.
      Jälki-istunto on useimmista kouluista poistettu syystä, ettei niitä tosiaan tulla istumaan (paitsi kiltit) kun oppilaatkin varsin hyvin tietävät tuon että päästötodistusta ei sillä syyllä saa heiltä evätä, joten miksi istua.
      Omilla oppilaillani jälki-istuntotunteja kertyi noin sata per lukukausi per oppilas, joten eihän riittäisi koulullakaan niitä istuttajia, jos päättäisivät alkaa istumaan.
      Mielenkiintoista on tämä kasvattaminen etenkin kun rajoja ei saa laittaa!

      Delete
    3. Liivia, tsemppiä sinulle, tsemppiä minulle! Koulussa vaikean hetken tullen muistakaamme, että vastaavassa tilanteessa on satoja kollegoja ympäri Suomen ja siirtäkäämme ajatukset vaikkapa mukaviin menneisiin yhteisiin hetkiimme. Fyysisesti läsnä, ajatukset jossain mukavassa. Niin oppilaillakin on. Ai kamalaa, hyi minua. Energiat taitavat olla vähenemässä.

      Delete
  5. Voi tsiisus! Nykynuorisossa on niin monia upeita ihmisenalkuja, mutta koulumaailmasta kuulee valitettavan usein kuvaamisia kummallisia juttuja. Ihailen ja ihmettelen tämän päivän opeja, kuinka he jaksavat välittää, olla läsnä, eivätkä kyynisty, ainakaan kaikki. Hatunnosto Sinulle Vilijonkka, hyvä että joku välittää, että joku jaksaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Älä turhaa nostele hattua. Minä tosiaan välitän, vähän turhankin paljon, niin että yötkin välillä mietin noita oppilaita. Vaikka he itse eivät tunnu ajattelevan mitään, joten vähitellen olen alökanut oppia, ettei minukaan kuulu ajatella heitä tai heidän oppimattomuuttaan. Eli, kyllä se kyynisyys on alkanut herätä minussakin. Sääli, olenhan ollut suomalaisessa peruskoulussa hommissa vasta reilun puoli vuotta!

      Delete
  6. Kuulostaa niin tutulta tuo koulumeininki. Itse en (onnekseni) ole joutunut moisten tapahtumien keskelle, mutta ystäväpiirien opettajat saavat välillä minutkin repimään hiuksia päästä. Suomalaisilla koululaisilla ei ainakaan yläasteella ole minkäänlaista kunnioitusta opettajaa kohtaan ja keinot huligaanien kuriin saamiseksi ovat vähissä. Joten, I feel you! Tsemppiä!

    ReplyDelete