Thursday, January 30, 2014

Kaikkea sitä tapahtuu


Mistähän sitä aloittaisi. Vaikkapa siitä, että olen onnellinen ja ihmeissäni kuinka kaksi nuorinta ovat innostuneet luistelemisesta. Laji, jota en vapaaehtoisesti itse ole elämässäni montaakaan kertaa harrastanut, mutta nämä tyttöset nyt suorastaan hinkuavat mökin edustan jäälle harjoittelemaan. Vielä lauantaina kuopus oli murheissaan jatkuvasta kaatuilustaan, mutta jo sunnuntaina meidät vanhemmat kutsuttiin monimutkaisen koreografian täyteiseen esitykseen. Itse en edelleenkään luistele, mutta nautin suuresti lumen kolaamisesta jäältä. Vähän samoin kuin kesällä en osaa istua ja ns. vain oleilla rannalla,  mieluummin haravoin hiekkaa ja keräilen oksia pöpeliköstä. 



Työelämässä on erikoista. Sanoisinpa suorastaan, että osalla Suomen lapsista on käytöstavat rappiolla. Luokkahuoneessani maanantain ensimmäinen oppilaan kailottama lause oli "Viljonkka on kolmen tonnin keijukainen, Viljonkka on kolmen tonnin..." Jep, siitä olikin kiva sitten aloittaa työviikko, kuunnellessa 14-vuotiaan kommentteja omasta ulkonäöstä. Tätä työtä suosittelen vain erityisen paksunahkaisille.

Kuopuksen opettajalle puolestaan toivotan onnea matkaan, sillä matka lapseni yleissivistävässä koulutuksessa on pitkä ja kiemurainen. Esimerkkinä tilanteesta kerrottakoon 3. luokkalaisen tohkeissaan karttakirjan äärellä kertomat totuudet: "Ranskalla on yksi pääkaupunki eli Pariisi. Suomella on monta: Helsinki, Oulu... Ameriikan pääkaupunki on Juuessei."

Porskutellaan eteenpäin, eihän tässä muuta voi. Hyvää viikon jatkoa!



19 comments:

  1. Miten hauskaa, että tytöt ovat innostuneet luistelusta! Meidän nuori herra innostui siitä Meksikossa. Kävimme pikkuriikkisellä tekojääradalla, keskellä kamalan ostoskeskuksen vilskettä, ja siitä alkoi sellainen innostus, että lopulta ravasimme siellä (vähän turhankin) usein. Todella kurjaa nuorten käytöstapojen puute. Toivottavasti kyseessä on lähinnä yksittäistapaus, ja saat muutoin opettaa mukavia nuoria. Olen kyllä kuullut vastaavanlaisia juttuja muiltakin ope-tutuiltani Suomessa. Muistatko Ranskan koulukulttuurin (ja sama lienee oli myös Kiinassa)? Siellä niin lapset kuin vanhemmatkin kunnioittavat suuresti opettajia. Muistan jopa, kuinka vanhemmat viittasivat (!) vanhempainilloissa. Ja (ne harvat) huonosti käyttäytyvät oppilaat joutuivat alta aikayksikön rehtorin puhutteluun. Voimahalauksia, Kaisa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Luistinratojen sijoittaminen on jännä ja oikeastaan ymmärrettävä ilmiö, vaan ei vielä ole rantautunut tänne Suomeen. Pekingissäkin oli yhdessä fiinissä ostoskeskuksessa ja siellä näytti olevan ihan taitoluisteluvalmennusta. Tytöt menivät kerran koulun kanssa sinne luistelemaan.

      Juu, kyllä opettajia täälläkin kunnioitetaan, siinä missä kassoja, bussikuskeja ja muitakin palvelualojen ammattilaisia. Täällä ollaan niin tasa-arvoisia, vai olisiko sittenkin arvottomia.

      Delete
  2. mää kans en osaa olla rannalla kovinkaan kauan vain maaten. Jos on simpukoita kerään niitä. Joskus roskiakin jos sellaisia on. Niitä en tosin vie kotiin.

    Jumanskega tuota kouluhommaa. Johan nyt menee liian pitkälle kun lapset nimittelevät opettajaa! Ja ymmärränkö oikein ettet tuossakaan tilanteessa voi tehdä oikeinmitään?
    Nyt on mentävä töihinmutta palaan aiheeseen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Simpukoita onkin kiva kerätä, mutta useamman kerran on käynyt hasusti kun majapaikassa sitten ollaan huomattu, että osan sisällä eleleekin rapu.

      Jumanskega, hyvä sana! Sen mitä tuossa tilanteessa pystyin tekemään oli laittaa ns. Wilma-merkintä asiattomasta käytöksestä. Wilma on koulun ja kodin yhteydenpitoväline, jossa kullakin lapsella on "tili". Kuudesta (6!) kielteisestä merkinnästä seuraa rangaistukseksi 45min jälki-istuntoa. Eli kuudesti saa rauhassa hölmöillä ennen kuin mitään tapahtuu. Ja sitten taas laskuri nollataan.

      Delete
  3. Haasteita on varmasti kuopuksellasi koulun penkillä ja sinulla siellä luokan edessä. Kauhulla kuuntelen kaverini kertomuksia yläasteikäisistä Pohjois-Karjalassa,hän opettaa siellä englantia. Ja hän on sitä mieltä että siellä idässä oppilaat ovat vielä suht kilttejä verrattuna Etelä-Suomen isoihin kaupunkeihin. Juttujen perusteella kannatan kunnon kurin ja pelon palauttamista niihin nuoriin...! :S Surullisinta on se että joidenkin nuorten vanhemmat eivät pidä kotona kuria eivätkä välitä siten lapsestaan ja se heijastuu sitten siihen koulukäytökseenkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Syyt käytösongelmiin ovat moninaiset. Osalla varmasti kyse on mainitsemastasi kurin puutteesta kotona ja tietysti koulussa, mutta pahimmissa tapauksissa taustalla on usein myös paljon perheongelmia, jätettyjä väsyneitä yksinhuoltajia jne.

      Delete
  4. Huh, nykynuorten ja -lasten kanssa oleminen vaatii ilmeisesti aikamoisen kovaa kuorta. Kyllä mekin teineinä keksittiin vaikka mitä, mutta se oli aika vaaratonta touhua, eikä loukannut ketään.

    Minä en ole aikuisena tainnut luistella kertaakaan, kun jotenkin yhdistän luistelun siihen tunteeseen, kun varpaat ovat niin jäässä, että ne tuntuvat putoavan irti. Olen kyllä kaihoten katsellut luistimia kierrätyskeskuksessa, mutta en ole ostanut, kun tiedän, mitä niille tapahtuisi. Jäisivät kuitenkin pyörimään käyttämättöminä jonnekin. Mukava, että teidän nuoriso on innostunut luistelusta. Varmasti mukava harrastus, kun nyt on ollut siihen niin otolliset kelitkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä mekin opettajien ulkonäköä toisinaan ruodittiin, yhdenkin naisopen isoa masua ihmeteltiin, mutta ei kenellekään oli tullut mieleenkään kommentoida asiaa hänen kuullen.

      Minä olen lustellut aikuisena ehkä neljä kertaa eli ihan riittävästi...

      Delete
  5. Muistan kuinka odotin kouluaikoina aikuistumista koska sillon kukaan ei voi enää pakottaa luistelemaan.. :) Tasapaino-ongelmaisena koulun liikkatuntien taitoluisteluharjoitukset ja ringette oli aika kamalaa.

    Ystäväni oli syksyllä muutaman viikon yläkoulussa sijaisena ja kertoi kuinka esim. yksi oppilas hyppäsi kesken tunnin ikkunasta ulos (ilmeisesti ekan kerroksen ikkunasta kuitenkin). Tähän muut opettajat sitten olivat kohauttaneet olkapäitään ja kommentoineet että ihan tavallista touhua kyseisen luokan oppilailta. :(

    Vaikka kaipa sitä omana kouluaikanakin 80-90-luvuilla tapahtui kaikenlaista, mitä ei enää edes muista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mielenkiintoista olisi päästä aikamatkalle kurkistamaan millaista se oma koulelämä todellisuudessa oli. Aika kultaa muistot. Siksi myös onneksi voi käydä niinkin, etten muista tämän talven tylsimpiä juttuja enää muutaman vuoden kuluttua, vaan olenkin sitä mieltä, että olipa mukava sijaisuus!

      Delete
  6. Nuo KUVAT, Ihania, kuin Suojelusenkeli toistaan auttaisi 👫. Luistelemaan mieleni halajaa, vaan enpä taida rohjeta, kun kahdella ikätuttavalla kymmenien vuosien tauon jälkeen sääret katkesivat. Toisen jalkaa ei kuntoon enää saatu. Niskatkin saattaisivat katketa. Koulukkailta joiltakin tekisi mieli vääntää niskat nurin 👊.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keskimmäinen oli tuolla jäällä ihmeellisen kultainen ja kannustava kuopusta kohtaan. Lämmitti äidin sydäntä!

      Hurjaa jos sääret noin vain katkeilevat. Niinpä kai sitä ihminen vanhetessaan rapistuu. Onneksi jäälle voi mennä ihan vain kävelemäänkin, vaikka eihän se ollenkaan sama ole, mutta minulle riitti.

      Delete
  7. Nuo KUVAT, Ihania, kuin Suojelusenkeli toistaan auttaisi 👫. Luistelemaan mieleni halajaa, vaan enpä taida rohjeta, kun kahdella ikätuttavalla kymmenien vuosien tauon jälkeen sääret katkesivat. Toisen jalkaa ei kuntoon enää saatu. Niskatkin saattaisivat katketa. Koulukkailta joiltakin tekisi mieli vääntää niskat nurin 👊.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin se vähän olikin, isosisko kannusti ja auttoi enkelin lailla, vaikka ei omissakaan taidoissa varsinaisesti hurraamista vielä ollut.

      Delete
  8. Luistelu on minusta hauskinta liikuntaa. Ei tunnu miltään "urheilulta". Seuraavana päivänä sitten vaan pakaran ulkosyrjää jumittaa.

    Tuohon koulukäytökseen en osaa sanoa oikein mitään...Meidän teinien koulusta erotettaisiin määräajaksi, jos tuollaista laukoisi opettajalle. Siinä sitten joutuu jo vanhemmatkin vähän miettimään.

    Lempi Sveitsistä

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hmm, en ole vissiin oikein kunnolla koskaan luistellut, kun tuo pakaran ulkosyrjän jumitus kuulostaa aivan vieraalta!

      Jonkin aikaa sitten juttelimme opehuoneessa koulusta erottamisesta rangasituksena eikä läsnäolijoista kukaan muistanut sellaista tapahtuneen heidän urien aikana. Onhan se täällä mahdollista, mutta ei käytetä, ollaan niin hempeitä. Opettajan lyömisestäkin saa vain varoituksen.

      Delete
  9. Suurella osalla oppilaistani on asiat hyvin ja osalla tosi huonosti. Se on raadollista nähdä minkälaista huolien ja pelkojen taakkaa repussa koulukirjojen välissä kannetaankaan. Sen vielä ymmärrän jos kotona ei elämän eväitä ole antaa, niin sieltä on niitä vaikea ammentaa.

    Mutta nämä muuten vaan huonosti käyttäytyvät yksilöt joilla on Anna Perhon sanoin "keisarin oikeudet mutta kastemadon velvollisuudet" ovat niin rasittavia. Ei heitä, tai ketään, pelolla hallita siihen ei tarvitse palata. Mutta toisen ihmisen kunnioituksen puute on monelta niin hukassa että sitä sitten yhdessä pala palalta rakennetaan. Nyt viimesimmän Pisa-tuloksen tultua julki on vouhotettu että peruskouluremppaa tarvitaan jotta me edelleen pärjättäisiin. Kyllä tulevaisuudenkin maailmassa fiksut ja hyväkäytöksiset pärjää ja siinä me olemme jäljessä monia muita länsimaita ja tiputaan joka päivä lisää. (Ugh, puhuin, mulla oli taas normi päivä töissä)

    ReplyDelete
  10. Loistavasti lohkaistu tuo keisarin oikeudet ja kastemadon velvollisuudet, hih! Sellaiset maat ovat Pisassa nousussa joissa tasa-arvo on lisääntymässä, mutta silti opettajille annetaan työrauha eli keskittyä opettamiseen eikä kurinpitoon ja "kännykät pois" jankutukseen.

    ReplyDelete
  11. Ei me ennen olisi uskallettu opettajalle sanoa mitään tuon suuntaista...on maailma tosiaan muuttunut. Onneksi lyötyy kuitenkin vielä teitä paksunahkoja, jotka jaksatte sivistää ja kouluttaa meidän nuoria.

    Ja hei, kuvat ovat niin kauniita. Melkein tekisi minunkin mieleni luistelemaan tuonne jäälle, mutta vain melkein, koska luistelu on ollut minulle aina vähän sellainen inhokkiurheilu.

    ReplyDelete