Monday, November 15, 2010

Saahan sitä aina ehdottaa



Senkin uhalla, että joku suuttuu niin vertaan Martta Wendelinin ihastuttavia maalaisromanttisia kuvituksia ja pohjois-korealaista julistetaidetta toisiinsa. Niissä on mielestäni jotain samaa, aurinkoisuutta, viattomuutta, eteenpäin pyrkimistä. Ehkei niin kauhesti yksilön ajattelua... Wendelinin kuvat 40-luvulta, toiset kaksikymmentä vuotta myöhempää. Mitähän taiteilijat olisivat tuumanneet yhteisnäyttelyideasta?

6 comments:

  1. Voi että, nauran ihan kippurassa. En ole koskaan tajunnut Wendelinin palvontaa. Onhan kuvat ihan kivoja, mutta samaa tyyliä on vintage-jenkkimainonta pullollaan.

    ReplyDelete
  2. Kyllä,samaa tyyliä on. Minä tykkään Wendelinin korteista,juuri tuosta tunnelmasta. Kivoilta näyttää nuo korealaisetkin kortit. Olisi hauskaa tietää mitä korteissa lukee.

    ReplyDelete
  3. Työn ja isänmaan palvontaa molemmmissa?

    Minulla on myös noita vanhoja Wendelin-Kotiliesiä jossain laatikossa. Ei vaan ole vielä tullut just se laatikko vastaan.

    ReplyDelete
  4. Ovat ne sukua toisilleen, totisesti. Se on tuo palavaotsaisuus, koti, uskonto ja isänmaa :)

    ReplyDelete
  5. muistutit minua etta kaapissa on vanhoja lehtia jotka on pitanyt kehystaa monta vuotta. en nyt muista onko wendelinia mutta kuitenkin. ostin muuten hietsun kirpparilta joskus 90-luvulla ison pinon 40-,50-,ja 60-luvun lehtia markan kappale! ajattele mita sai markalla.

    ReplyDelete
  6. Ihania! Oikeasti niinkuin "kaksi marjaa", ei ehka taiteilijoina, mutta tuotoksina. Niin kaukana mutta silti lahella! Kiitti kivasta meilista!

    ReplyDelete