Enkeli taivaan...

Minun lempivirsi on Suvivirsi. Sitä veisattiin tunteella jopa häidemme luterilaisessa osuudessa, loppu toimitettiin ortodiksisten oppien mukaisesti. Toinen ehdoton suosikki on "Enkeli taivaan". Tiedetään, kuluneita ja varsin yleisiä valintoja, mutta se on totuus, että karvat nousevat pysystyyn niitä hoilatessa.

Ja enkeleihin uskon, kertomuset arkkienkeli Gabrielista ei jätä minua kylmäksi. Eikä ne muutkaan enkelitarinat. Jumalan olemassaolosta en ihan rehellisesti ajateltuna tiedä, mutta enkeleitä on ihan taatusti. Lienekö mahdollista...


Jonkin uudehkon kommentoijan blogista, jota en enää mistään löydä, nappasin idean viikkausenkeleistä. Niissä tosin oli siivet yhdessä ja kiiltokuva päänä. Noh, eihän täällä mitään kiiltsikoita löydy, joten muokkasin hieman designea.

Tänään teetin jopa yläatelaisilla näitä "suojelusenkeleitä". Tekivät tohkeissaan suojelusenkeleitä mm. vanhuksille, vauvoille, luoville, poikatytöille jne. Paperimateriaali oli vaihtelevaa, samoin mittasuhteet. Hauskaa kun innostuivat tällaisesta askartelusta. Jotenkin jäi sellainen fiilis, että osa heistä jatkaa enkelikuoron täydentämistä kotonaan.

Minun kuorossani on nyt yksitoista laulajaa, esiintyvät joulualttarilla takanreunuksella. Toivottavasti lisää laulajia liittyy kuoroon vielä ennen joulua, sillä mukaan hyväksytään kaikki.