Kesäpäiviä / Summer days

Aika on kuin pysähtynyt. Ystäviä on kyllä vieraillut, itsekin olen poikennut kaupungissa pyykillä ja ruokaostoksilla, mutta kaikki elämä siinä välissä on kuin pelkkää leijuntaa.


Yksi lapsi rakentaa salaista majaa (mielestäni taloa) metsään, toinen on uppoutunut ensimmäisen vakoiluun sekä lukemiseen (vaikka väittää vähän väliä, ettei halua oppia lukemaan sujuvammin, selitä siinä nyt ettei siltä oikein voi välttyä) ja kolmas häärää pitkin poikin sekä nautiskelee mielikuvitusmaailmastaan prinsessa Ruususen huoneessa "oma talossa". Krokettia, soutukoulua, veneajelua. Jäisiköhän näistä päivistä lasten muistiin mielikuvia loputtomista kesäpäivistä?

Ainakin on kiireetöntä ja leppoisaa. Päivän ainoa hoppu on kääntää muurikkalettu ajoissa ennen mustaksi kärventymistä! Nam.

------

Quiet days. No hurry, no timetables, just simple fun: Inna is building a cottage in forrest, Alva is reading Asterix, Cilla thinks she a princess and everybody are here to serve her... I feel the family is happy now and hope children would remember these days later as well! Today is the last day all family together since Monsieur flights back to Beijing tomorrow. We'll see how I will manage to keep on the same atmosphere alone!

Rauhallisen viikon muistoja

Viime viikkoinen matka oli toiseksi paras asia tänä kesänä, ainakin toistaiseksi. Paras "juttu" on oleilu mökillä, jota edelleen hieman itsekin naureskelen, sillä olenhan aina kailottanut, etten ole mökki-ihminen.


Matkavalmistelut noudattivat jo tutuksi tullutta konseptia: en odottanut mitään, en etenkään tutkinut asioita etukäteen, niin matkalla kaikki oli vain yhtä iloista yllätystä. Konseptiin sisältyy sekin, että matkan ensimmäisenä päivänä lykkäsin miehen käteen Firenzen arkkitehtuuri- ja taidekirjan. Siitä hän sitten kertoi ensiluokkaisen oppaan tavoin tiivistetysti parhaat palat, uskoakseni oikeissa paikoissa. Sitä jää miettimään kuka tässä on insinööri ja kuka taideope...


Kahden aikuisen ollessa kahdestaan liikenteessä mahdollistuu monet arkisessa hyörinässä vain etäisiksi toiveiksi jäävät pienet ylellisyydet. Kuten rauhallinen lounas, iltapäiväkahvi ja jopa illallinnen. En halua valittaa, kuinka kauhiaa onkaan lasten kanssa, mutta faktahan on se, että kahden vilkkaan ihmisen lyöttäytyessä yhteen ja saadessa kaltaistaan jälkikasvua niin kummasti vauhtia, vaatimuksia, ääntä ja kaatuneita laseja riittää.

e
Matka pois kaikesta tuli tarpeseen, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kuva firenzeläisestä näyteikkunasta toiminee hyvänä muistutuksena siitä mikä elämässä on tärkeää.

Lähtö / Going away

Seuraavaksi hurautan lentokentälle. Seuranani Herra Vilijonkka. Pyrkimyksenä löytää kone joka lentää kohti länsimaisen kulttuurin seimeä, Firenzeä. Kuusi rauhallista päivää valokuvauksellisessa kaupungissa, jossa emme ole koskaan olleet. Itse asiassa, edellisestä kahdenkeskeisestä matkasta onkin jo vierähtänyt kolme vuotta. Nyt sitten näiden vuosien edestä keskusteluja ja hitaita aamuja, päivisin jopa hieman kulttuuria.

Hyvää viikon jatkoa kaikille!

------

Next me and Monsieur Vilijonkka are going to take the flight to Florence. Six days just two of us, some culture and slowly mornings.

Have a nice week everybody!

Tekevälle sattuu / Holiday makes me sick!

Sunnuntai aamuna paistoi aurinko, heräsin lämpiävän saunan suloiseen tuoksuun, padassa odottava kuuma vesi houkutteli nyrkkipyykille. Pidän aamuisin toteutettavista pienistä projekteista, joten saunanraikkaana tuntui olevan mitä oivallisin hetki lorottaa mäntysuopaa vatiin ja laittaa hihat pesuvedessä heilumaan.

Puhdasta tuli, olo oli raikas ja tehokas. Kuin suoraan Suomi-filmistä. Vaan enpä tiennyt mitä tuleman pitää. Jo iltasella olo oli outo. Ei kipeä, mutta jotenkin kummallinen.


Aamulla oli päivän ohjelma selvä: heti lääkäriin. Pyykkäyksessä ihottoman kohtalon kohdannut sormi oli tulehtunut. Kaksi kiemurtelevaa punaista viivaa kulkivat ranteeseen, jalan ja posken jo vanhat hyttysenpuremat olivat muuttuneet pienistä ruvista paiseiksi. Yök, öllöä, hyyyi. Minuun oli ujuttautunut bakteeri.



No, nyt on taas kannatettu lääkärikeskusta, kuten jokaisella käynnillä Suomessa. Ja apteekkia kannatettiin myös. Pussillinen troppeja kainalossa takaisin majapaikkaan lepäilemään. En muuten pese enää nyrkkipyykkiä, en ainakaan mäntysuovalla, ilman hanskoja enkä mökkisaunassa. Enkä suosittele kellekään muullekaan moista hullutusta!

------

Part of the real finnish summer is the simple way of living. You know, eating fresh and easy-made meals, dressing in summer clothes, washing in sauna. Even doing the laundry by hand. But it is dangerous, I'll show you. I washed the laundry by hand, got an infection and here we are, I'm not able to do anything for a while...But why should I, it it summer and time for relaxing. Where did I hide my pocketbook?

Iloisia päiviä / Happy days

Olen asettunut, sillä aamulla herätessäni muistan heti olinpaikkani - mökki tai ainakin Porvoo. Kesäkolttu päälle, kumpparit jalkaan ja menoksi. Mökillä ei paljoa vaadita, raikkaudentunteesta huolehtii kaivonkylmä aamupesu ja lintujen hurmiollinen laulu. Merituuli kuivattaa hiukset ja mäntysaippualla pestyt vaatteet toimivat hajuvetenä. Tämä on luksusta.


Niin on toisenakin lomaviikkona pukannut hoppua, että olen ehtinyt ainoastaan Pelastiksen kirpparilla käydä. Tyhjensinkin heidän muovimukikokoelmansa kohtuullisen tehokkaasti, sillä mökiltä uupui hammasmukit. No nyt on, vieraillekin saakka. Kohtuus on vaikea taitolaji.


Suomiloman annin yksi parhaista asioista ovat ystävät. Yhteisellä lounaalla tuntui kuin vasta toissa viikolla olisimme tavanneet. Jatkoimme mihin viimeksi jäimme eli arvuuttelua ohikulkijoista, villin kesäviikonlopun suunnittelua, itselle nauramista (sillä villeintä mitä keksimme oli, että polttaisimme tupakkaa, aija baija!). Olethan muistanut nauraa itsellesi?

--------

I have settled down and it really feels fun and relaxing at the summer cottage. In the morning only summer dress and rubber boots on and I'm ready for the day. But going to flee market is enough important reason to drive to town. It is like lottery, you never know what kind of surprise is waiting for you. Like these plastic cups, they make me just laugh!

But one very important reason to go to town is to meet lovely friends. How I have missed them! Especially the fun we have when we are laughing to ourselves! When did you last time laughed to your self?

Going romantic!

Eletään valkoisten juhlien aikaa. Perhepiirissä on elokuussa luvassa odotetut häät. Halusin kerrankin valmistautua tapahtumaan jo hyvissä ajoin, ettei taas paniikissa edellisenä päivänä todeta lasten juhlavaatteiden kutistuneen vallan itsekseen.


Kuinka ollakkaan Porvoo Citystä löytyi kapea- ja littanajalkaiselle esikoiselle juhlakengät. Jopa sellaiset, että luulen niiden kelpaavan seuraavallekin sitten muutaman vuoden kuluttua - onhan niissä korkoa! Turha siis lähteä merta edemmäksi kalaan kun pikkukaupungistakin löytyy. Ajatelkaas, ei glitteriä, ei timangeja, kunnon remmit, tukevat jalassa. Ihmeellistä kuinka kerrankin äidin ja tyttären maku menivät yksiin!


Ja saman kesäisen kevyen teeman mukaisesti livahti Samarian kirppikseltä kassiin virkattu päiväpeite. Muut ne esittelevät blogeissaan omia tekeleitään, minä löydöksiäni. Vaan on hienoa, että jotkut ovat jaksaneet virkkaa ahertaa niin minulle riittää löydettävää kirppiksillä!

Eipä ole päässyt pitkästymään...

Lomalla, nauttimassa Suomen lyhyestä ja vähälumisesta kesästä. Puolitoista viikkoa on vierähtänut huikean nopeasti, sen huomaa näin jälkikäteen listatessa jo tapahtunutta:

-Hankin mobiili-internetin, en saanut sitä toimimaan, ammattilaissukulainen naputteli hetken ja yhteys toimi, kunnes seuraavana päivänä menin sulkemaan koneen ja yhteys katosi. Odotan taas pelastavaa sukulaista...

- Ryntäsin autokauppaan, joka osoittautuikin autokorjaamoksi, josta innokkaasti tarjottiin sopivaa kulkupeliä ostettavaksi. Viikon sisällä luulin viitenä aamuna saavani ostaa tuon 300 521 km ajetun pyhän lehmän. Kymmenen päivän odotuksen jälkeen sain tänään autokaupat tehdyksi. Huh.


-Hellun remonttirintamalla olen ennättänyt valita tapetin pikkukammariin, maalata huussia roosaksi jotta iso asia käy romanttisissa tunnelmissa, sisustaa saunatupaa sekä houkutella rahan voimalla kaksi 16-vuotiasta nuorta herraa siivoamaan rannan kaislajätteistä.

-Perheessä ehditty taas sairastaa ainakin flunssa, kuumetauti sekä hiivaepätasapaino.


- Sain postiakin mökille, vaikkei postilaatikkoa olekaan. Neuvokas posteljooni oli ripustanut kirjeen muovikassissa kuusenoksaan roikkumaan! Kiitos.

-Olen tavannut ainakin seitsämää porvoolaista ystävääni ja kaiken kukkuraksi luokseni kyläilemään saapui blogikaveri Matroskin! Myös esikoinen on rientänyt tapaamaan ystäviään osoitteesta toiseen ja saanut tehokkaasti päivitettyä ystävyyssuhteensa ajan tasalle. Sosiaalinen elämä siis kukoistaa. Rakastan tätä itäuusmaalaista mutkattomuutta.

Kesäelämä on lystikästä ja vaiheikasta jos vain jaksaa asennoitua. Onneksi on vuodenajat ja lomaperinteet, ne piristävät kummasti.

Melkein jo lomalla / Thoughts already in Finland

Lomatunnelmissa. Oikeastaan pitäisi pakata. Aamulla hyppään tyttöjen kanssa sinivalkosiipikoneeseen ja vuorokauden kuluttua olemme jo toisenlaisissa maisemissa Porvoon suvessa. Kevään kuluessa on tapahtunut paljon joten muutaman kuukauden hengähdys tulee tarpeeseen.


Odotan kesältä veden liplatusta varpissa, päiväunia riippumatossa, kirjansidontaurakan toteuttamista (900 sarjakuva-albumia tilauksessa), aamupissaa ulkohuussissa, saunan kuuraamista mäntysuovalla, voitonriemua tapettuani kymmenen itikkaa ennen nukahtamista.


Olen nähnyt paljon unia suomalaisista ystävistäni viime viikkoina. Eri kaveripiirien henkilöt sulassa sovussa ovat puuhailleet kaiken moista. Ilmeisesti olen ikävöinyt teitä!


Kuukauden olen ainoastaan voinut uneksia blogikommentoinnista. Mutta huomenna saan ruveta pommittamaan vastauksia teidän kommentteihinne, latelemaan omia kommetteja muiden blogeihin ja surffailemaan muutenkin vapaammin ilman hankalia kiertoteitä. Ei pöllömpää. Nettiyhteys mökilläkin luonnollisesti helpottaisi asiaa, ehkä osaan sellaisen hankkia.

Niin että kommentoimaan vaan ken uskaltaa!

--------

Tomorrow at this time me and the girls are in Finland. We need it, over two months in quiet Porvoo, after quite intensive spring. I'm waiting to enjoy the cold sea, deep forest, old friends, simple food, happy visitors, bookbinding project, sleep as late as mother of three can, simply life in summer cottage, being able to surf in internet freely and leave comments in blogs.

Does any of you have encourage to leave a comment to me? Mina svensk vänner?

Kieliopintoraportti / Madarin studies

Kovalla työllä ja hyvällä motivaatiolla saatan oppia kieliä, mutta niin sanotulla kielipäällä ei minua ole siunattu. Kuuntelemalla ja matkimalla en hahmota mitään, mutta keskittyneesti lukemalla (monesti voisi sanoa tavaamalla) ja kirjoittamalla, siten jäävät ihmeellisetkin asiat mieleeni.

Mutta halu oppia on oltava. Niinhän siinä kävi, etten neljän Pariisi-vuoden aikana ranskaa pahemmin oppinut. Liikaa muuta touhua elämässä, olematon motivaatio, kielen hankaluus verbien taivutuksineen, huono opettaja sillä ainokaisella 20 tunnin kurssilla... Syitä riittää, mutta se on jo mennyttä.


Kiinan kanssa tuntuu sujuvan toisin. Onneksi! Motivaatio kasvaa päivä päivältä, opettajani on kannustavasti pedantti, myös aikaa kielenopiskeluun on erilailla kuin ennen, kiitos kotiavun ja kaikkien lasten koulupaikan. Takana on vasta 10,5 mandariinintuntia, mutta osaan jo enemmän kuin ranskaa koskaan! Sanavaratossa on toki edelleen kiinniotettavaa.


Oman haasteensa luo kirjoitusjärjestelmä. Se on kuitenkin mielestäni madariinin paras osuus. Merkit ovat iiihania, niiden avulla pääsee sukeltamaan kansan ajatusmaailmaan ja historiaan ja täydelliseen kauneuteen pyrkiminen merkkien piirtämisessä tuntuu jotenkin jalolta.

Aseti juuri tänään esikuvakseni kuvan piperrykset. Autokuskimme antoi tämän A4:n allekirjoitettavaksi, on kuulemman hänen ajolistansa. Hetken nauratti, kunnes tunnistin asuinpaikkamme nimen, myös merketti ja koulu toistuivat riveillä. Kuinka tasaista ja siistiä! Tässä riittää haastetta, joka ei kuitenkaan tunnu mahdottomata. Koulua en sen sijaan ole edelleenkään oppinut lausumaan sujuvasti vaikka sitä päivittäin harjoittelen. Xuè xiáo (koulu), ruì diân xuè xiáo (ruotsalainen koulu)...

-------

I love it! Studying Mandarin is fun, since the grammatic is really simple. Well, there is a lot to do to but my motivation to learn the new language is better than ever. I never learnt French because lack of motivation, time and teacher. After two months in Beijing my Mandarin is better than my French after almost four years in Paris...

My new idol is our driver. Look how neat he writes! First I laughed when he wanted me to sign this paper, but after couple of minutes I noticed familiar words such as name of area and school - it was his drive diary. It feels great, I have a possibility to learn read and write again, at age of 37!

Työasu hyväuskoiselle? / In need of an apron?

Kotiapulaisen eli ayi:n "virallinen" työasu, niitä olen ihastellut ja ihmetellyt. Tänään sellaisia osui silmiini supermarketissa ja jotenkin en päässyt ohi sujauttamatta yhtä kärryyni. Muistilokeroista ponnahti pinnalle myös muistikuva pariisilaisista talonmiehistä tai oikeammin talonnaisista, joiden työesiliinojen serkku tämä lineen. Eurooppalaiserkuista puuttuivat ainoastaan hihat sekä rimpsu. Mutta tasku, kuviollinen puuvillakangas ja A-malli luokittelisin tämän esiliinasuvun tunnuspiirteiksi.


Näin ihanaa pakkauksessa luvataan: "The fine modeling,the soft ling.the warm color.ie dressing up your warm family.enjoys the infinite warmth for yours family member." Ken ymmärsi? Onko siis niin että koko perhettä kohtaa suuri lämpöinen onni tämän essun myötä?






Kelpaisi ayin panos mökilläkin. Niinpä pakkaan esiliinan Suomeen mukaan. Siellä sitten, toivottavasti, ilmestyy keittiön ja pyykille vaihtelevia pikkuisia tarmopakkauksia apulaisen muodossa. Sehän tulee olemaan mahdollista kun ripustan vain asun valmiiksi sivouskomeron ovenpieleen. Jospa tällainen pieni välineurheilu toimisi kannustimena kotitöihin...

--------

Since I never got in to Carrefour in France I have to take it back here in China. Although maybe I sould not if I want to be loyal to my new homecountry? Anyways, this was my fourth time there and every time i find something inspirating. Today THE thing was an ayi's (maid's) apron.
In label they promised this: "The fine modeling,the soft ling.the warm color.ie dressing up your warm family enjoys the infinite warmth for yours family member." You got it??? I think it meant to say that by wearing this apron your really warm family will like you and everybody in the streets knows you are an ayi...Simply way to happiness.

Because all these reasons and some more I decided to take one with me to Finland. There in the summer cottage I would love to have an ayi. Well, maybe the daughters would like to help some since they will get to wear this piece of cloth. Somehow I do not even believe it myself, but it is worth of trying!