Ensimmäiseksi meidät toivotti tervetulleiksi elämää suurempi hepokatti. Juuri ja juuri kämmenelle olisi mahtunut, niin kaunis vihreä otus!
Alhaalla laaksossa tuore hauta kukkalaiteineen ikään kuin muistutti kuolevaisuudestamme.
Ja pieni ravintola muurin päällä taas sinnikkäästä yrittelijäisyydestä.
Muurilla kivuttiin, kavuttiin, kurkisteltiin ja kuvattiin, kuten aina.
Ihmeellinen muuri ja kaihoisa maisema antoivat jälleen kerran parastaan. Välillä mentiin nelinkontin, toisinaan juoksuaskelia pidätellen. Näillä eväillä jaksaa taas joitain päiviä sisätiloissa saastepakolaisena. Ylistys ja kiitos muinaisille hurjille pelottaville Mongoleille!
Vilijonkka, tulin nyt vuorostani tänne ihmettelemään. Olen koettanut selata posteja mennestäkin, mutta aika on ollut hieman kortilla, joten on jäänyt ihan pintaraapaisuksi. Mutta nyt, että joku saa siellä juosta ja kiipeillä Kiinanmuureilla tuollaisissa maisemissa - tuntuu kyllä aika kadehdittavalta:). Meillä on kyllä Konstantinopolin muurit, mutta tuohon verrattuna se on kyllä aika laiha lohtu! Eli, tulin, näin ja tulen uudelleenkin.
ReplyDeleteNiinpä niin, tuonne muurille minäkin haaveilen pääseväni. Toivottavasti matka voidaan toteuttaa ensi keväänä.
ReplyDeleteSyksy näyttää tulevan teillekin, täällä oli lämpötila viime yönä nollassa.
Hiljainen hautakumpu ruskan verhoamassa laaksossa - siinä suuri ja pieni kuolema kohtaavat sopusoinnussa - kauniin kuvan kaunis, ääretön tunnelma.
ReplyDeleteTodella ryhdikäs hepokatti.
ReplyDeleteYrittäjyyttä on selkeästi ilmassa noissa kuvissa! Pieneen ravintolaan ei ehkä mennä ihan helposti mutta menisin jo kannatuksen vuoksi.
Todella ryhdikäs hepokatti.
ReplyDeleteYrittäjyyttä on selkeästi ilmassa noissa kuvissa! Pieneen ravintolaan ei ehkä mennä ihan helposti mutta menisin jo kannatuksen vuoksi.
Kauniin kaihoisia syyskuvia muurilta! Onko teillä pitkä matka kotoa tuonne?
ReplyDeleteToivon, että saisitte pian saasteet pois puhaltavaa tuulta sinne!
Bisous