Tuesday, August 17, 2010

Tiskin alta

Velvollisuuksistani vastenmielisin on hoitaa ruokaostokset sekä etsiä kunnollisia pesuaineita tai -välineitä pitkin kaupunkia. Niinpä ei huushollissamme ole maaliskuun jälkeen ollut pölypusseja ja imuroinnin sijaan on vain luututtu. Tänään vihdoin otin itseäni niskata kiinni ja suuntasin kuvausretken sijaan paikalliseen hypermarkettiin, josta todennäköisimmin löytäisin sekä deodoranttia että pölypusseja.


Pölynimuriosastolla olikin hieno rivistö pölynimureita ja joitain pussipakettejakin. Mutta meidän imurin kohdalta puuttuivat pussipakkaukset. Tiedusteltuani pusseja myyjältä sanoi hän niiden olevan hyvin kalliita, 3,5 euroa paketti, neljä pussia kussakin. Tarvitsin pussit hinnasta riippumatta ja pyysin saada ostaa peräti kaksi pakettia, sillä en halua ainakaan vuoteen tulla uudelle ostoskierrokselle markettiin. Moinen ahneus, kahden paketin haluaminen, kuitenkin tuntui myyjästä olevan hieman ongelmallista, mutta pienen inttämisen jälkeen hyväksyi hän toiveeni - ja häippäsi jonnekin. Meni minuutti ja toinenkin. Odottelimme ystävättären kanssa ja naureskelimme tilanteelle. Kymmenen minuutin kuluttua myyjä palasi käsissään kuvan kaksi avattua ja rikkinäistä pakettia. Ohjasi minut hyllyn päätyyn "piiloon" ja sanoi maksun tapahtuvan hänelle, vierellään kaksi mukana häärännyttä myyjätoveriaan. Ja käski minun sujauttaa pussilaatikot suoraan reppuun, siellä päädyssä. Niin, kameroilta piilossa luonnollisesti!

Käveltyäni jo seuraavan osaston luokse juoksee heppu perääni ja suostuttelee vielä hyllyjen taakse. Tällä kertaa oli tarjolla uusi filtteri imuriin, jollaista myös olin tiedustellut. Mutta nyt kasvoi myyjän nälkä liian suureksi, sillä aivan kahta euroa en yhdestä karhunkielen tapaisesta läpyskästä sentään maksa!

Tarvitsin pölypussit ja näin ne minulle myytiin. Osallistuinko varkauteen tai ostinko varastettua tavaraa, en tiedä. Mutta sainpahan pölypussit, maksoin niistä melkein kohtuullisen hinnan myyjä nro 231:lle ja hälyttimetkään eivät alkaneet ulko-ovella ulista. Pieni jännitys piristää arkea kummasti!

15 comments:

  1. No jopas on. Tuossa tapauksessa ei ole minun mielestä syytä tuntea syyllisyttä, olithan mennyt ihan kunnialliseen tavarataloon kunniallisella asialle. Oma vikansa, jos touhu on sitten tuollaista. Pidemmän päälle ei varmaankaan olisi kiva asioida noin.

    Mikähän niissä pöypusseissa on, kun ne on täällä Tampereellakin vaikeasti löydettävää tavaraa. Ainakin meidän imuriin, joka on ihan normaali imuri.

    ReplyDelete
  2. No huhhuh. Maassa maan tavalla. Minä turistina en moista uskaltaisi, kun ei tunne maan tapoja... noin lähes paikallisena osasit toimia tilanteessa vaaditulla tavalla. Pölypussihankinta on kyllä pirullista. Ja se on vielä sellainen, jonka aina unohtaa...

    ReplyDelete
  3. Liivia, pidemmänpäälle ei muutenkaan ole elää kamalan tavarapaljouden keskellä, varsinkin kun se aivan kaikki on surkeaa laatua. Tämä meidän pölynimurikin, joka jo itsessään on luksustuote, on muka Philips. Noin heppasta vehjettä ei Euroopassa saisi (eikä edes yritetä) myydä, vaikka se täällä liikkeen kallein olikin! Ja se möly ja vikinä mikä siitä lähtee... huh. On kummallista kuinka "kaikki" maailman tuotteet täällä valmistetaan, mutta paikallisille markkinoille tehdään aivan omat, todella surkeaa laatua olevat esineet. Ja pasuaineissa sama, Ariel Euroopassa ei ole kiinalaista Arielia nähnytkään. Anteeksi marmatus, mutta vähän on saatava purkaa turhautumista. Ollaanhan oltu takaisin kotona jo viikko!

    Aurinko ja kuu, myönnettäköön että tajusin onneksi vasta kassalla jo muita ostoksiani maksaessa, että tuossa puolen metrin päässä nuo hälyttimet ja kohta niistä kuljen. Ja siinä kohtaa hieman hymyilytti kun otin lompakon samasta repun taskusta missä ne laatikot pullottivat. Mutta koska mukanani oli jo pätevää mandariinia puhuva ystväni, niin en sitten jaksanut/ennättänyt edes hermostu kamalasti.

    Piilomaja, piti ihan googlettaa. Ei taida täkäläisille moisia hienouksia ola tarjolla! Minä en osta mitään, etenkään teknisiä laitteita, oksettaa koko ostohomma. Taidetaan paastotakin koko loppu viikko, johan me eilen syötiin.

    ReplyDelete
  4. Jaa,jos paketit oli ennestään rikki,ne oli tietty pantu jo hävikin puolelle ja näin myyjä tienasi niistä rahat omaan pussiin...;).Kaikkea ne kinkit osaa!

    ReplyDelete
  5. mina meinasin ehdottaa ihan samaa kuin piilomaja.
    meilla on ollut pari vuotta pussiton imuri. meni meinaan nainkin modernissa paikassa hermot.
    'out of stock' on yleisin sanonta.
    se koskee ihan kaikkea. joskus on, joskus ei.

    ReplyDelete
  6. En voinut olla nauramatta... :D Miten voi olla edes mahdollista tuollainen käyttäytyminen ja toimintatapa?!? Täällä Suomessa ei osaa edes kuvitellakaan tuollaisia tilanteita. Kyllä voi olla pölypussin ostaminen jännittävää! Tosin itse olen ongelmissa pölypussin ostamisen kanssa jo Suomen kamaralla, kun pitää tietää imurin merkki ja tarkka malli,jotta saa oikeanlaisen pussin. Siksipä minullakin alkaa pölypussit käymään vähiin.... :S Saatikka sitten Kiinassa,huh!

    ReplyDelete
  7. Meillä on ollut toi pussiton Dyson nyt viisi vuotta ja se on kyllä HYVÄ. Nythän on monilla muillakin merkeillä mutta toi oli eka.

    ReplyDelete
  8. Huikeasti onnea 4-kymppiselle! Vielä muistan ne 18-vuotisjuhlasikin (olikohan ne 18 v?)
    T2

    ReplyDelete
  9. Hihii, tuet harmaata taloutta ;-) Mutta jollain tavallahan asiat on hoidettava. Kuulin muuten aikanaan Pekingissä sellaisen kiinnostavan jutun, että aina kun vientimarkkinoille tehdään esim. merkkifarkkuja niin 100 paria kohden tehdään 5 ylimääräistä paria, jotka sitten joku tehtaassa työskentelevistä työnjohtajista tms. hoitaa pimeään myyntiin. Siksi esim. entisellä Silkkikujalla myytiin Stockmann Silkin paitapuseroita.

    ReplyDelete
  10. No johan oli kaupankäyntiä :)

    ReplyDelete
  11. Oho! Olipas ostosreissu. Multa kanssa unohtuu aina noi pölypussit. Niitä on jotenkin kamalan vaikeaa muistaa ostaa. On siinä tietty se hyvä puoli, ettei tarvitse imuroida :)

    ReplyDelete
  12. Tulee mieleen pölypussinostosreissu Botswanassa. Meidän malliin ei ollut koko maasta saatavana pusseja, ei edes imurin myyneestä kaupasta. Tosin heillä oli yksi ylimääräinen pussipussi (näyteimurista poistettu, näyteimuria ei myydä). Yritin ostaa sen, ei onnistunut. Vaadin liikkeen pomon paikalle ja kerroin tilanteen ilmaisuvoimaisesti mutta asiallisesti. Hän pahoitteli, muttei voinut myöskään myydä. Vetosin vielä lasten terveyteen ja pölyn määrään "dust monthin" aikana - ei silti pusseja. Lähdin ruokaostoksille ja ylläri oli melkoinen, kun maitohyllyllä imuriliikkeenpomo juoksi perään ja huohotti: "tässä nämä, laita kassiin heti, äläkä kerro kellekkään!". Pomo oli nainen. Ehkä toinen perheenäiti ymmärsi toisen pölypaniikin :)

    ReplyDelete
  13. Hui, multa olis kyllä jäänyt pölypussit ostamatta! En olisi millään uskaltanut siinä pelossa, että joku muu tapaa minut pölypussit repussa kassalta. (Olen katsonut liikaa niitä leffoja joissa viaton länsimainen tyttö viruu ilman oikeudenkäyntiä paikallisessa vankilassa 8 vuotta) Onnittelen rohkeudesta, ilmeisesti osaat jo toimia maassa maan tavalla!

    ReplyDelete
  14. Siinà maassa varmaan tapahtuu yhtà sun toista, joka ei ihan meillà kàvisi. Toisaalta sodan jàlkeen kaupoissa miedànkin kaupoissa myytiin 'tiskin alta'. Minà olen hieman arka kulttuurissa, jonka kieltà en hallitse, mutta seikkailuahan tàmà elàmà on.

    ReplyDelete