Saturday, June 26, 2010

Juhannusaamuna kello viisi

Yöllä katselimme vastarannan kokkoja, oman jätimme vielä kasvamaan loppukesällä nautittavaksi. Risusavotta on tällä tontilla loputon puhde, joten roihusta tuleekin sitten seudun komein.




Heräsin varhaiseen kesäaamuun, lintusten hengästyttävään viserrykseen. Terassin räystään lintuasukin nököttäessä pesänsä reunalla itse vieressä mukavasti sohvalla istuen ihmettelen kuinka yhteen juhannusattoon saattoikaan mahtua niin paljon ja kivaa.

Kaislan kitkeminen on myös loputon savotta, mutta siihen tuleekin addiktio enkä pysty lopettamaan. Vielä tuon nyhdän, ihan muutama enää, mutta myös tämän ja tuon ja sitten vielä tuonkin näin, ja tämän tässä ohi kyykkiessäni...

6 comments:

  1. juuri tuon varinen on suomalainen juhannus:-) kiitos kauniista kuvista. taalla juhlittiin vahan erilaisissa tunnelmissa. kokkojen tilalla oli satoja olljytankkereita.

    ReplyDelete
  2. Aurinko, juhanusaatto oli juuri niin kuin piti eli tuo väri + mutama pisara vettä + pieniä pilkahduksia auringosta. Olen välttänt nyt jo muutaman viikon uutisten lukemista eli olenko missannut jotain, kun en ymmärrä öljytankkerijuttua, vai onko teillä aina sellaisia?

    ReplyDelete
  3. Hauskaa juhannusta sinne! Ihana tuo jalkakuva!
    Bisous, Kaisa&co (kiitos, kun kävitte!!)

    ReplyDelete
  4. Aivan ihanat kuvat.
    Harakat pitää meillä ihan käsittämätöntä mekkalaa.

    ReplyDelete
  5. Tuo eka kuva on aivan ihana!

    Juhannusaamu, kello 4, puoli 5. Aurinko on jo noussut, olo on "hieman" väsynyt, mutta ei vielä halua mennä nukkumaan kun on niin kiva jutella puuta heinää ja laittaa lisää puita kokkoon, joka on oikeasti kutistunut jo pelkäksi nuotioksi.

    Sitä on ikävä joka juhannus, jonka vietän ulkomailla.

    ReplyDelete
  6. Hullun hienot kuvat nämä!!!

    ReplyDelete