Monday, February 8, 2010
Kun hätä on suurin...
...löytynee apukin jostain. Paikallinen laki on ravintoloitsijoita kohtaan armollinen, sillä vessaa ei tarvitse olla. Lähin julkinen saa luvan riittää. Hutonkialueilla niitä onkin tiuhaan, koska asukkaillakaan ei omia vessoja ole. Sen sijaan hienommissa ostoskeskuksissa saattaa joutua vaeltamaan vallan eri kerrokseen löytääkseen hotelli helpotuksen. Kaikkein parhain tilanne on keskisuurissa ja keskitasoisissa ravintoloissa, joiden takahuoneissa myös asuu itse ravintoloitsija. Niistä saattaa löytyä kuvan kaltainen, kohtuu siisti vessa, jossa voi jopa hengittää asioinnin aikana. Paperi toki täytyy olla aina omasta takaa.
Kiinalainen mutkattomuus on ylevimmillään vessakulttuurissa. Välillä yleisissä vessoissa ei ole ovia tai edes väliseiniä. Toisinaan nurkassa on somasti pieni palli vuoroaan odottavalle - onhan se mukavaa saada rupatella ja olla katsekontaktissa asioivan kanssa siinä vuoroaan odotettaessa. Kerran näin hienossa hotellissa, kuinka ystävykset olivat valinneet vastakkaiset kopit ja juttelivat siinä istuessaan, ovet auki...
Mutta ei kaikki niin eksoottista ole, seinäkirjoituksia harrastetaan täälläkin! Kuin myös hammaspesua.
Raportin vessa löytyy kaupungista itään, taiteilijakylän muslimiravintolasta. Ruoka oli erinomaista!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Uh ou... onhan sitä tullut ties minkälaisissa vessoissa käytyä, mutta kyllä niitä siistejä julkisia vessoja vaan arvostaa. Nauratti kyllä tuo vessakulttuurin avoimuus. Tässäkin näkyy Japanin ja Kiinan täydellinen erilaisuus. Täällä vessakopeissa on nappi, josta saa erilaista peitemusiikkia/ääniä, ettei kenenkään toisen vain tarvitse todistaa luonnon ääniä, mitä siinä prosessin aikana mahdollisesti synty :D.
ReplyDeleteUh... Ei voi mitään, mutta reikä lattiassa-vessa saa karvat pystyyn. Vaikka ne missä itse olen käynyt ovat sentään olleet yksityisiä koppeja... Naurattaa kamalasti tuo odotustuoli, saattaisi tulla suorituspaineita jos sattuisi joku paikallinen siihen yleisöksi :D
ReplyDeleteEnemmän kylläkin naurattaa tuo Japanin meininki: en minä pissaa täällä, klassista musiikkia tulin kuuntelemaan...
Huh! Kovin on kulttuurisidonnaista vessa-asiointikin. Laattapäällysteinen tuoli on kyllä oikein kivan näköinen. Ja helppo pyyhkäistä puhtaaksi :D
ReplyDeleteAnnaP.
En ihmettele tuollaista vessaa siellä, mutta kun Italiassakin niitä on vielä paljon. Ei tosin hammasharjoilla varustettuna:)
ReplyDeleteTämä oli taas hieno raportti.
Yllättävää ettei ravintoloissa ole vessoja. Mutta Kiina se yllättää aina ;) Pahin vessakokemus itselläni on venäjän Karjalasta, Uhtualta, jossa kauheassa hädässä etsin vessaa ja löysinkin huussin kaupan takapihalta. Ovi oli auki ja näin jo kauas miten aukosta törrötti iso keko ylöspäin. Hätä oli oitis tipotiessään :D
ReplyDeleteIhmettelen aina, miten joku vanhus pystyy kyykkimään noissa kiinalaisissa vessoissa. Ei silti, onhan sellaisia Ranskassakin.
ReplyDeleteAnu, Japanin ja Kiinan eroavaisuudet ovat ihmeellisen suuret, vaikka ovat ihan naapureita. Siksikin olisi mielenkiintoista päästä käymään siellä lapsuuteni ihannemaassa.
ReplyDeletePilvitarha, reikä lattiassa on itse asiassa aika hygieeninen, sillä ei tarvitse koskea mihinkään. Ainut mikä roiskuu on se oma pissa kengille, kun nuo altaat on ihan väärin muotoiltu. Ja koska ei ole ovia niin ei tarvitse edes koskea kahvaan!
Anna P. juu, oikein soma palli, kaakeli taisi kyllä olla muovimatonpala, kas kun täällä harva asia on sitä miltä näyttää.
Liivia, Italiassa minäkin ensimmäisen kerran elämässäni pääsin kyykkyvessaan. Tuntui kovin jännältä silloin, 15 vuotiaana.
Thilda, se oli sitten suosittu paikka.
Allu, pysyvät vanhukset vetreinä, kun kyykkivät vessassa ja käyvät puistoissa aamujumpassa!
Öh... on se kyllä totta että se istuimen puuttuminen aiheuttaa jo paineita itselle vierailla mailla, täysin hemmoteltu minä. On se vaan niin jännä miten erilaisia suhtautumisia on eri kulttuureilla näin arkipäiväiseen asiaan!
ReplyDeleteHaa :)
ReplyDeleteVuosi sitten olimme kahden viikon lomalla Kiinassa ja Sanyan kaupungin Mäkkärissä oli toinen koppi pytyllä ja toinen reijällä ja siinä reikävessassa ei ollut ovea ja kun ravintolan puolelta astui vessan puolelle oli se oveton siinä heti oven edessä ja ravintolayleisö sai nähdäkseen kyykkijän asioillaan :) Ja siellä pytyllisessä oli sitten ohjeet että ringin päälle EI saa nousta kyykylleen vaan asiat pitää hoitaa istuen :) No eipä sitä ohjetta oltu noudatettu ja ensin meni viitisen käsidesipyyhettä vessapesuun jotta saimme tyttären kanssa asiamme hoidettua :) Hotelleissa onneksi kunnon vessat ja ne muutamat tavaratalojen vessakokemukset olivat oikein positiivisia vaikka kyykkymallisia olivatkin.
Hennaliisa
Olipas taas niin mainio juttu :-)
ReplyDeleteKyykkyvessassa ei ole vikaa jos on puhdas. Sontaiset vessat ovat kauheita, vaikka ei Suomessakaan pidä tuudittautua turvallisuuden tunteeseen: kuulemma vatsapöpöt leviävät tehokkaasti, kun naiset laittavat laukun yleisen vessan lattialle ja sitten se viedään kotiin.
ReplyDeleteAina kun ollaan kesä käytetty ulkohuusia minua jotenkin ällöttää kaupunkiin palatessa, että vessa-asiat hoidetaan oman kodin sisällä.
Ollaanpas siellä avoimia vessakäyntien suhteen :D En voisi kuvitella käyväni tarpeilla, jos ei ole ovea tai seinää, mutta ehkä kaikkeen tottuu? Olin juuri viikon verran Japanissa ja siellä tosiaan oli peitemusiikkia vessassa :D Parasta oli lämmitetyt vessanpöntön rinkulat. Kyykkyvessojakin oli.
ReplyDeleteMun epämiellyttävin vessakokemus on thaimaalaisella paatilla. Kyykkyvessa oli sontainen, torakoita vilisi ja oli kova aallokko, vessapaperista ei tietoakaan. Päätin odottaa maihin pääsyä :)
Allu: Japanissakin on tosiaan usein länsimaiselle pöntölle vaihtoehtona kyykkyvessa, ja vanhat rouvat tuntuvat käyttävän juuri nimenomaan niitä vessoja! Aasialaiset (ja ilmeisesti afrikkalaiset) kansat ilmeisesti kyykkivät läpi elämänsä enemmän kuin länsimaiset. Säilyvät siinä sitten kenties vetreämpinä? Bussia odotellessa, liikennevaloissa jne. on myös hyvä huilta hetki kyykyssä :)
ReplyDeleteMuistan vuosien takaa, kun "asioin" sellaisessa klosetissa, jossa oltiin peräkanaa. Ei oikein mieltä ylentänyt nähdä edessä kyykkivän "pötkyä" työntävän. Vaan todellakin, hätä ei lue lakia. Ja jos ei olisi edes kyykistymispaikkoja, olisivat tienoot täynnä ihmisjätöksiä, kuten tänä päivänäkin saattaa maasaudulla moiseen törmätä.
ReplyDeleteMuistan, kun Japanissa en yhdessä vessassa tiennyt, että miten se vedetään, kovasti tuli noita luonnon ääniä ja vaikka mitä...
ReplyDeleteKiinassa kyllä yleensä mielummin meni reikävessaan, pönttövessat kun oli yleensä paljon likaisempia. Yleensä reikävessat oli aika siistejä, mutta jos oli vaikka pitkä hame ja hankala laukku, eikä koukkua seinällä, niin olihan se välillä vähän haastavaa...
Ei noita reikävessoja nyt ole Suomessa varsinaisesti ikävä ollut, vaikka muuten kiinaikävä onkin suuri!
Uuh, minä luulin, että meillä täällä Botswanassa on vessoista uupelo...
ReplyDeleteJo muinaiset roomalaiset istuivat 'vessaringissà'. Aikahan siinà kuluu. Edelleen Italiassa on parasta ottaa omat vessapaperit/nenàliinat laukkuun, jos ei omista ihan seurapiirirakkoa, joka kestàà kotoa kotiin!
ReplyDeleteHauskoja pönttökertomuksia!
ReplyDeleteMun ehdottomasti kauhein kokemus on ollut Kairossa, juna-asemalla. Sain vatsataudin, ja juoksin kauheata kyytiä yli rukousmattojen kohti hätäpaikkaa. Siellä lainehti valehtelematta viisi senttiä sitä itseään lattialla ja haisi ihan sanoinkuvaamattoman pahalle mutta vaihtoehtoa ei ollut.
Vessajutut puhuttaa!
ReplyDeleteMulla ei oo mitään kovin mehukasta, tyydyn lukemaan muiden juttuja;-)
Täällähän on hauskoja vessakommentteja :D
ReplyDeleteMeillä päin myös vielä joissain määrin kyykitään mutta vähenemään päin. Itse en niistä niin välitä ja vähiten lasten kanssa kun lorottelvat aina samalla housun lahkeet ja kengät..
Taustamusiikki olisi hauskaa!
Apua! Tuosta tulisi minulle painajainen, jos tiedätte sanonnan "ujo pissa" niin voitte kuvitella, että rupatteleva ventovieras nurkassa pallilla rupattelemassa ei saisi rakkoani rentounumaan. Hiki tulee otsalle jo palkästä ajatuksesta.
ReplyDelete