Markkinapaikka ei Pekingissä kovin suurta alaa tarvitse ollakseen "ihan toimiva". Tältä kevyenliikenteen väylältä saanee ihminen lähes kaiken tarvitsemansa:
Kyyhkysenmyyjän ja rotanloukkupöydän jälkeen oli sympaattinen hepokattikauppias sirittäjineen.
Ja seuraavaksi tarjolla oli edelleen tuoreen lämpöisiä veitsiä.
Kulkiessani uteliaisuus kasvoi, että mitä seuraavaksi, jotain pientä kivaa, tuollahan on oikein pöytä liinalla!
Mitäs tuosta ympäröivästä huiskeesta, luonnollinen asiahan tämä, hampaiden hoidattaminen.
Tajusinpa taas olevani kohtuullisen etäällä Pohjolasta.
Katsoin taannoin ruotsalaisen toimittajan tekemää Kiinasta kertovaa ruokaohjelmaa. Siinä tuli esille, että terveydenhoito on radikaalisti erilaista kuin Pohjoismaissa, enkä tällä viittaa lääketieteiden eroihin. Siinä missä Pohjoismaissa lääkärikäynti on yksityistapahtuma, Kiinassa se on täysin julkista, ja vastaanottoa voi olla seuraamassa suurikin määrä ihmisiä.
ReplyDeleteMulla tekee jotenkin pahaa katsoa toisten hammashuoltoa. Musta ei tulisi ikinä, ei ikimaailmassa hammaslääkäriä.
ReplyDeleteSiis WOW, tekeekö ne nuo kuvissa näkyvät toimenpiteet ja tekarit tuosta vaan basaariostosten ohella? Mitä ne kiinalaiset ei osaisi?
ReplyDeleteEikö ole hauska tunne, kun tajuaa elävänsä ihan eri maailmassa, kuin on tottunut? Kun alkaa kysymään syytä omiin reaktioihinsa ja kyseenalaistaa omia totuttuja kuvioita. Miksi asiaa ei muka voi tehdä näinkin? Miksi minun tapani nähdä tämä asia on muka oikeampi ja parempi? Miksi tekareita ei voisi laitattaa kadulla?
Huikea tunnelma ja meininki! Onneksi gynegologin palvelut lienee sielläkin jonkin sermin takana.T2
ReplyDeleteMaassa maan tavalla tai maasta pois on vanha toteamus. En silti suostuisi moniin asioihin kaiken kansan nähden.
ReplyDeleteitseasiassa myös gyne on yleinen juttu. ei sentään kadunvarressa, mutta isoissa saleissa muiden naisten kanssa siellä maataan tutkittavana. itse en päässyt testaamaan, mutta hyvä ystäväni päätti käväistä paikallisella gynellä tutkittavana.
ReplyDeleteTapoja on monia, sano.
ReplyDeleteTodella kiva, kun laitat meille näitä kuvaraportteja! Tälläisiä juttuja kun ei missään matkalehdissä tms. näe.
Joskus nämä sun minireportaasit saa miettimään, että Suomessakin (ja ihan kaikkialla) on sellaista todellisuutta, josta ei paljon kuvia näe ja monet varmaan ei edes sellaista tiedä olevankaan.
Yksi sukulaismies, semmoinen pankonpäällisvanhapoika, asustelee lahoamispisteessä olevaa talopahasta pienen kunnan syrjäkylällä. Kun kattelee hänen ja kavereittensa elämänmenoa, materiaalista elintasoa, vaatteita, tapoja, kiinnostuksenkohteita, niin eipä uskoisi, että ollaan Suomessa vuonna 2011.
Tuo hammaslääkärijuttu. Hoitomenetelmät vaikuttaa hiukan rajuilta, mutta noin muutoin, mua ei kyllä haittais tippaakaan, vaikka mun hampaidenhoitotapahtumaa olis isokin yleisö seuraamassa.
Sen sijaan minusta on piinallista, että kampaamoissa ollaan yleisessä tilassa muiden asiakkaiden kanssa. Todella vaivaannuttavaa! Siks mulla onkin yleensä järkky ylikasvanut pehko.
Täällä sun blogissasi tulee aina mitä kummallisempia juttuja mieleen :). Sori vaan nämä oudot tarinani.
Lempi Sveitsistä
Tuohan oli tosi hygienisen näköinen pöytä ja lääkärillä oli hengityssuojainkin. Intiassa näimme vastaanoton, jossa oli pelkän muovinpalasen päällä suoraan kadulla tekohampaita, ja instrumentteja odottamassa potilaita. Sillä hetkellä vastaanotolla ei ollut tunkua.
ReplyDeleteHuomenna menen tarkistamaan paikallisen vastaanoton.
Fanny, julkista tosiaan! Vaikka hammaslääkäri toimisi sisätiloissakin asetellaan hoitotuoli ikkunan eteen. Kerran satuin kääntämään katseeni näyteikkunaan väärällä hetkellä ja kas, potilas siinä sylki verta ja katsoi minua tyynesti silmiin.
ReplyDeleteMerja, minä olen aika pikkutarkka, eikä oikeastaan öllötä. Jos olisi suotu enemmän tajua kemiasta ja matematiikasta olisi minusta vaikka hammaslääkäri voinut tullakin.
Mine, yhä harvemmin ajattelen olevani oikeassa tai Suomen olevan se ainoa paras paikka. Paljon voi täällä kyseenalaistaa, mutta mikä minä olen mitään sanomaan. Lienee parasta vain katsella, ihmetellä, omaksua jos siltä tuntuu ja olla iloinen että saa olla mukana!
T2, toivottavasti edes sermi! Tuttu kävi silmäluomien kohotusleikkauksessa ja siellä oli kuulemman huikea tehdassalimeininki. Hyvin kuitenkin leikkasivat ja eihän siellä muut mitään vaoi tuijottaa kun ovat itsekin silmäleikkauksessa!
Marjatta, oiva sanonta!
Amsterdammer, vai sellainen gynekokemus. Mutta jos tuohon ainaiseen seuraan lapsesta pitäen kasvaa niin voisi tuntua kolholta olla yksin lääkärin kanssa.
Lempi, kiva lukea sun tarinoita, ilahduttavat täällä päässä! Että älä yhtään pidättele. Voin vain kuvitella kertomasi poikamiehen. Ei tarvitse Porvoossakaan kauaksi keskustasta mennä voi tuollaiseen saaristossa törmätä.
Pensastasku, en ymmärrä kuinak jollekin tehdyt tekarit voisivat sopia toiselle. Toisaalta, kierrätetäänhän lasejakin. Lykkyä tykö huomiseen.