Elämme mitä parhainta lettiaikaa. Esikoinen letittää keskimmäisen pitkiä kutreja, kuopus tutkii empiirisesti kuinka monta päivää voi pulikoida samoilla leteillä päätymättä rastoihin. Minä puolestani ilahduin aamulla huomatessani voivani jälleen letittää koko tukkani. Edellisestä kerrasta onkin kulunut kokonainen vuosikymmen, mutta letti oli silloin ruskea. Aika aikaansa kutakin.
Ennen kuin tapasin sinut, kuvittelin että sinulla olisi pitkä paksu letti. Minusta sinulla on 'sellaisen' luonne.
ReplyDeleteTuo nykyinen väri on todella kaunis, haluaisin itsellenikin, mutta jo nyt huomaan etten koskaan saa kaunista harmaata, ruman harmaan kylläkin.
Hyvin analysoitu. Pitkä ja kohtuullisen kokoinen letti minulla vuosikausia olikin, hennalla hoidettu. Hennan jätin jossain vaiheessa pois kun noita harmaita alkoi 24-vuotiaana ilmestyä ja henna muutti ne porkkanan oransseiksi. Mutta hiusten radikaali lyheneminen liittyi siihen perinteiseen naisten ongelmaan, kun vauvojen ja kroonisen väsymyksen myötä ennen komea kuontalo supistuu surkeaksi rimpulaksi. Mutta on elämässä taas uusi vaihe, kun saa nukkua (mikäli älyää) riittävästi ja keskittyä muutenkin enemmän omaan hyvinvointiin! Hiusten määrä näyttää nyt lupaavalta, samoin pituuskasvun vauhti, jihuu. Lisäksi olen lopen kyllästynyt kampaajien kanssa asiointiin, jotenkin vaikeaa se kommunikointi...
DeleteUpea kampaus! Opettaisitko minua tekemään tuollaisen letin, kun seuraavan kerran tapaamme? Halauksia, Kaisa
DeleteTotta kai, Kaisa! Soittelepa kunhan ehdit!
Delete