Tunne tulee aina aivan yllättäen, vain hyvin kevyesti syntymisestään varoittaen. Yhtäkkiä sen tunteen myötä täytyn energiasta ja kykenen keskittymään vain siihen yhteen asiaan, nimittäin näyttelyn järjestämisen.
Ei sitä silloin soitella gallerioihin tai kahviloihin, että voisinko tulla kahden päivän päästä ripustelemaan kuviani seinillenne, vaan on turvauduttava omiin tiloihin.
Kolusin kaapit ja vanhat matka-arkut ja kokosin ripustuksen jo valmiiksi varastoistani löytyvistä teoksista, niin valokuvista kuin maalauksistakin, täten "Satunnaisesti Kiinasta" tuntui ainoalta oikealta nimivalinnalta. Nimen selvittyä lähetin kutsut ystäville ja sukulaisille samantien, koska näyttelypäivä lähestyi jo viikon päästä.
Kuusi päivää siivottuani ja järjesteltyäni oli näyttely ripustettuna, kesäkarkelopäivä maalla muutenkin pystyssä, pikkupurtavat kulhoissa, ulkona poutasää ja tunnelmani tyytyväinen ja hilpeä. Päivän päätteeksi vieraskirjassa oli reilun 30 aikuisen ja yli 20 lapsen nimet. Kyllä kannatti!
Sydämellinen kiitos kaikille näyttelyssä poikenneille ja luonamme päivää viettäneille!
Ihana idea!! Kotinäyttely ja kutsutkin vielä! Miten sitä ei ole koskaan keksinyt että näinkin voisi tehdä?? Tosin ensin tarvittaisiin seinäpintaa ja ne teokset mitä ripustaa ;P
ReplyDeleteKotinäyttelyt taitavat olla mulle ainoa mahdollisuus satunnaisten kahviloiden lisäksi. Ja tuleepahan kerrankin siivottua kunnolla ja tavattua tuttuja! En kestäisi ajatusta, että mun pitäisi sopia etukäteen, että juu, 28.3.-14.4. 2016 on sitten näyttely... Sitäpaitsi kun en ole "oikea" taiteilija seurojen jäsenyyksineen ei minua varmaan mihinkään huolittaisikaan. Kotinäyttelyssä myös kaikki tulot jäävät itselle! Tosin siinä yksin saakin huhkia tosissaan, olla siivooja, ripustaja, tarjoilija, viihdyttäjä, mutta tuosta kaikesta minä nautin. Nyt vain seinää hankkimaan ja teoksia tekemään. Aina voi aloittaa pienesti: eteisnäyttely, vessaripustus jne!
DeleteMinä sitten jaksan ihailla idearikkauttasi ja energisyyttä myös toteuttaa ne ideat!
ReplyDeleteNooh, vanha idea jota junnaan, koska tykkään. Ja konsepti toimii!
DeleteThis comment has been removed by the author.
ReplyDeleteEnergisyyttäsi ja taitoasi ihailen minäkin!
ReplyDeleteNäyttelysi on hieno ja onpa mukavaa päästä sinne edes tätä kautta.
Nyt on tosiaa meneillään sellainen energinen kausi, joten täytyy takoa raudan ollessa kumaa!
DeleteIhana idea. Kiina taisi jättää ison jäljen sydämeesi. Toisen kuvan kiinalainen Rouva riippuu omalla seinälläni ja sen lisäksi vanha Herra, ehdottamia SUOSIKKEJANI. Miniäni hankki ne minulle Syntymäpäivälahjakseni. I just love them, siis jotenkin helpompi sanoa se muulla kuin omalla kielelläni. Ja, anteeksi vain, yhä luen juttujasi Kiinan ajalta, ne ovat niin huikeita. Kiitos.
ReplyDeleteAi kun hauskaa kuulla pariskunnan elelevän jossapäin anopin seinällä. Kyllä Kiina jätti sydämeeni lämpimän jäljen, mutta samanaikaisesti idyllinen maailmankuvani koki rapistumisen.
DeleteVautsi! Menikö kaikki taulut kaupaksi vai olisiko vielä jotain tarjolla?
ReplyDeleteTarjolla ovat vielä nuo flyygelin kanssa poseeraavat, kattomeri ja vanhukset.
DeleteHei pitkästä aikaa ja samaan hengenvetoon WAU!:) nyt menen katsomaan mitä muuta olet tehnyt!
ReplyDeleteTosihienoja !
ReplyDelete