Alkoi niin ahdistaa tuo olohuoneen voimattomuus ja turha varovaisuus. Kangasvarastojen uumenista löytyi kuitenkin oiva lääke:
Anopin vanha Marimekon Fantango-pöytäliina vuodelta 1963! Nyt minä sen sitten silppusin ja ompelin uuteen uskoon piristämään, antamaan voimaa ja ilahduttamaan.
Ja seinälle teetän heti ensitilassa, kunhan tekijät palaavat uudenvuodenlomiltaan, oikein suuren kuvaparin. Muistoksi aurinkoisista kävelyistäni kylällä.
Valoa ja iloa viikonloppuunne!
Hienosti tehty! Aivan mahtava tuo teidän olkkari ja keltainen on just hyvä siellä!
ReplyDeleteKaunista ja valoisaa. Keltainen on hieno väri. Minä maalasin sillä yläkerran seinät ja yhdessä auringon kanssa on varsinainen aurinkohuone:).
ReplyDeleteOnpa teillä kaunista siellä uudessa kodissa :-)
ReplyDeleteHei,
ReplyDeleteNaapuri ihastelee tässä lohikäärmeiden paukkeessa blogiasi. Ihana - hauska lukea sivullisena, ja kaikki on just niin tuttua ;) Mutta tämän päiväiseesi; mikä piristävä keltainen! Suomen rempat mielessä taidan maalata muutaman vanhan artekin tuolin nimenomaan keltaisiksi kaamokseen aurinkoa tuomaan. Uggh, en olisi ikinä uskonut moista - voin syyttää sinua, jos menee ihan pieleen ;) Terkuin, Maarit
Kaunista ja valoisaa. Jykevä kolkutin!
ReplyDeleteNo ni, ei ole enää pliisusta tietoakaan! Keltainen on mun lemppari.
ReplyDeleteHarmittaa, kun en voi sitä vaatteissa käyttää. Olen koettanut ties vaikka mitä sävyjä ja aina vaan näyttää karseelta lähellä naamaa. Ja takapuoli ei taida olla ihan sellaisessa kuosissa, että siihen viitsisi vetää huomion keltaisilla pöksyillä, heh.
Mahtavia muuten myös nuo viherkasvit!
Lempi Sveitsistä
Hyvin tehty!
ReplyDeleteKeltainen- pikku aurinko sydäntalven keskellä - Ihanaa:)
ReplyDeleteKyllä,keltainen toimii hyvin piristysvärinä, pienenä aurinkona :)
ReplyDeleteOnpa teillä kaunis koti. :)
ReplyDelete