Sunday, April 22, 2012

Näyttely

Puolivuosittainen näyttely on jälleen kunnialla pidetty! "Tiilirouvan toinen tuleminen: Arjen rustiikkia" oli omasta mielestäni menestys. Väkeä lappasi aamu kymmenestä ilta kymmeneen tauotta ja kauppakin kävi. Ilahduttavaa kun ystävät ja tutut toivat mukaan omia tuttaviaan, lapsiaan ja puolisoitaan ja vielä heidänkin kavereitaan. Ja pienen tytön kommentti: "Parasta näyttelyssä oli sipsit!"

23 comments:

Liivia said...

No vau! Onpa hienoja! Olet todellakin pistänyt tuulemaan.
Haluaisin sanoa suosikkini (jotenkin aina haluaa), mutta vaikea on nyt valita. Ehkä nuo äijät kirjojen kummankin puolen. Ja se pieni kenkärivi yhdessä tiilessä. Ja on tuo viimeinenkin kuvapari aikas erinomainen.
Onnittelut!!!!

Pandice said...

Näyttelyä kävin ihastelemassa ja tykkäsin erityisesti kirjatuki-äijistä :) Onneksi olkoon!

Peurankello said...

Huippuhienoja! Ja kun kylätarinaasi olen täältä seurannut, niin parempaa esillepanoa ei voisi kuvitella :) Onnea!

Mine said...

Oooh! Teki mieli päästä lähemmäksi, ottaa omaan käteen. Kiitos kuitenkin tästä vilkaisumahdollisuudesta. Ellerinize sağlık!

Suzhouren said...

Wow! Upeita. Jälleen kerran harmittelen, että näyttelysi on siellä toisella puolella maailmaa.

violet said...

Suuret kättentaputukset minulta! ErittÄin kiva idea tuollainen esillepano, nuo kirjatukiukkelitkin ihan huippu idea! Ilo kuulla ettâ väkeä lappasi ja kauppakin kävi. Huippua.

hietzu said...

Mahtavan näköisiä!! Kuinka olet saanut siirrettyä kuvan tiilen pintaan? Ihanaa nähdä uusia ideoita :)

mizyéna said...

Aivan mahtavia!!! Olet kyllä tosi luova ja taiteellinen. Kirjatukiäijät ovat ihan mieletön idea!!! Onnea näyttelystä.

Anonymous said...

Mahtavia! Aivan upeita! Aiotko joskus pitää näyttelyä Suomessakin? Jos olet, niin ilmoitathan siitä täällä blogissa. Olis mukava päästä ihailemaan näitä ihan luonnossa :)
-M-

Mari M. said...

Onpa hienoja! Värit, esillepano.. vau!

Mari M. said...

Onpa hienoja! Värit, esillepano.. vau!

JenniH said...

Oh, ihania! Huikea tuo kuvan ja tiilen yhdistelmä. Minäkin jäin miettimään, kuinka olet sen toteuttanut. Taiteilijan salaisuuksia toki, jos haluat ne säilyttää. :) Tällainen käsillä tekijä aina haluaisi päästä koskemaan ja tutkimaan. "Nähdä käsillä". :)

Allu said...

Aivan mahtavia!

Merja said...

Tiiliskiven pinta kuvalla, oi miten hienoa! Mahtavaa!

Onko nuo niistä puretuista taloista nuo kivet?

Ja vielä, jäikö sulla myyntiin kappaleita?

Allu said...

Voisitko paljastaa, miten saat pysymään ne kuvat sen tiilen päällä? Liimalla? Millä liimalla?? Yksi saksalainen kaverini ihastui/kiinnostui.

pikkujutut said...

Upeita,hienoja.
Onnittelut!

Elisabeth said...

Hienoja, kiva idea!!

Anonymous said...

Onnea menestyneen näyttelyn johdosta! T2

Anonymous said...

Voi jukra!!! Mitä oletkaan keksinyt!! Ihan mie-let-tö-män hienoja! Tai siis noissahan sitä juuri on, mieltä. Wauuu!

t.miaO

Minna said...

Aivan mahtavia! Onnea menestyksekkään näyttelyn johdosta!

Kuukki said...

Oi olisin myös mielelläni ostanut ykkös- tai kakkoskuvan tiilet kirjojani tukemaan! Hieno idea ja hyvännäköisiä taideteoksia!

Vilijonkka said...

Kommentointikokeilu, ei ole edelliset kaksi menneet perille...

Vilijonkka said...

Hei vaan kaikille!

Olen tosiaan kaksi piiitkää komennttia kirjoittanut, joista molemmissa tullut sitten jokin ongelma. Pelästyin jo josko palomuuritunnelini olisi esetty. Ei sentään, jee.

Eli lämmin kiitos kaikille kannustuksesta ja kehuista!

Kuvat tulostutin hienolle ja muhkean paksulle riisipaperille, jonka sitten ihan kirjansitojan perusoppien mukaisesti liimasin tiileen, liiman määrään viitaten suorastaan laminoin! Käytin erikeepperin sukulaista, hieman paksumpaa ja pehmeämpää liimaa. Ja papein reunat muotoilin tietty hienorakeisella hiekkapaperilla. Oikein mukavaa hommaan kaiken kaikkiaan! Siihen tulee suorastaan himo, teenpä vielä yhden tiilen, eikun kaksi... Tiilet ovat peräisin tuosta purkukylästä eli prosessi alkaa aika ensimmäiseksi tiilen pesemisellä sekä liian (ja tässä tapauksessa onneksi hyvin pehmeän) sementin rapsutuksella.