Kiitos ympyröistä!

Monen monta vuotta sitten inspiroiduin hurjasti käsityökirjasta, jonka kannessa oli idea ihanasta hameesta jollaisen ehdottomasti halusin tehdä. Koska en yleensä lankatekniikoita pahemmin harrasta ei minulta ohjeen mukaisia jämälankoja löytynyt. Niinpä reissasin Pekingissä tunnin ajomatkan päähän lankamarkkinoille, hankin vihreänkirjavan keräkokoelman ja aloitin urakkani. Olen hieman jatkanut sitä vuosittain, ikään kuin säästellen.

Nyt olen päässyt kuvan näyttämään pisteeseen. Minä kiitän kirjaa ideasta, kiitän muutamista mukavista virkkaustuokioista, mutta luovun ihan itseeni tyytyväisenä leikistä. Pallot ovat tätä naputellessa jo poistuneet elämästäni, mutta vedet silmissä niistä luopuessani NAUROIN. Vieläkin naurattaa, että varsinainen tekstiilityön opettajan pätevyyden omaava minäkin...

Olikohan talon muinaiset omistajatkin lukeneet myös jotain inspiroivaa kirjaa tai lehteä v. 1917 peittäessään pinkopahvilla tämän pyöreän ikkunan? Onneksi eivät olleet heittäneet menemään vaan jättivät meille löydettäväksi!

Kaunista!

Pakkaspäivä, aamulla täällä Helsingissä -23 C. Työmatkat lyllertäessäni tunsin itseni varsin muhkeaksi kaikkine vaatekerroksineni. Kenties olisin päässyt perille nopemmin pyörien kuin laahustaen. Onneksi on työ joka pakottaa lähtemään liikenteeseen, jotta voin posket punaisena palata. Niin kuulasta ja kaunista.

Vaan kyllä heitti kuulaus kiireen myöhäisiltapäivään. Piti säntäillä ikkunasta toiseen kuvaamaan tuota auringonlaskun ilotulitusta. Käydä huokailemassa, ihastelemassa, päivittelemässä. Tämä oli minulle aivan täydellinen viikonlopun aloitus! Kauniita lähipäiviä teillekin, hyvät ystävät!

Tyhjennysremontointia

Remonttia siis piisaa, ainakin seuraaviksi vuosikymmeniksi. Nyt aivan aluksi kuorimme lähinnä viimeisten 30 vuoden aikana laitettuja kerrostumia pois ja harkiten paikkaamme välttämättömimmät. Helpointa asumismukavuuden lisäämiseksi on ollut 105 vuotta täytetyn vintin, liiterin ja viiden kellaritilan tyhjennys, jotka helpottunut myyjä jätti (sovitusti) sellaisenaan taakseen. Suurimmat tavarat ovat löytäneet uuden kodin Tori.fi:n annetaan osaston avustuksella, mutta jotain pieniksi aarteiksi luokiteltavia olen toimittanut jopa huutokauppakamarille.  Ehdottomasti tehokkain siivouspäivä oli kuitenkin eräs kuulas syksyinen sunnuntai, jolloin kannoin pihatiemme alkuun kuutioittain tavaraa ja rustasin pahvista kyltin: "Ilmaiskirppis. Saa ottaa!" Näin vapaapäivän reippailijat ja Korkeasaaresta palaavat perheet haalivat lamppuja, suksia, koristeita, kippoja, verhoja, laukkuja jne. kainalot täyteen eikä minun tarvinnut tehdä mitään, paitsi välillä kantaa lisää tavaraa pois haalittavaksi. Tiedättekö, minusta tuntuu että olen tällaisessa suursiivoamisessa aika hyvä! Ja kiitosta vain perheille, ihan huippupalvelua. 

Ylläri

Elämä on yllätyksiä täynnä. Keittiön ulkoseinästä syntyi sukka. 

Mökki myytiin. Ostettiin vuokrakoti omaksi. 

Olemme takaisin siinä kohtaa pelilautaa, jossa olimme myös melkein 20 vuotta sitten. Paitsi silloin ei vesi tullut sisälle, mutta viemäri toimi. Nyt vesi tule sisälle, vaan ei halua ulos... Ihan vapaaehtoisesti ja tieten tahtoen itsemme tähän likoon laitoimme. 

Toivoisin elämääni enemmän valokuvausta, kirjallista pohdintaa ja arkisia muistiinpanoja. Katsotaanpa kuinka rouvan käy. Vilahtaako blogiin muutakin kuin sukka.