Ota tästä talvesta nyt selvää. Ei se taida itsekään tietää onko vai eikö.
Minä tiedän sen verran, että pyrkimyksenäni on huseerata viiden eri osoitteen sijaan kahdessa, joista toinen olisi koti ja toinen työ. Yhdestä pääsin jo viikonloppuna eroon ja seuraavaksi karsitaan kauimmaisin.
Myös tavaran karsiminen jatkuu. Sepä vasta palkitsevaa onkin!
Kaiken huipuksi olen noudattanut yhdeksän päivää kohtuullisuuden periaatetta sekä syömisessä että herkuttelussa. Vaaka on vaisuna pattereiden loputtua vuosia sitten, mutta peilikuvaa täydentävät vartalorullat juoruavat monista turhista iltaleivistä ja makeista välipaloista. Mutta mittanauhapa kertoo juuri nyt, että 3cm on jo kadonnut kohtuullistamisen aloitushetkestä. Ja olisiko silmäluomissakin hieman vähemmän turvotusta?
Kohtuullisuus, sen kun muistaisi. Ravitsemisessa, nukkumisessa, ihmissuhteissa, unelmissa.
Vaikka talvi ei siis tulisikaan olen varovaisen positiivisella mielellä kevään suhteen.
